Isä meidän –rukous on luettavissa sloveenin kielellä netistä esimerkiksi sloveeninkielisestä Raamatusta. Rukous löytyy Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeista (Matt. 6:5-15 tai Luuk. 11:1- 13).
https://www.bible.com/fi/versions/1636-znz-ziva-nova-zaveza
Torjunta-aineet eivät ole kovin valikoivia, eikä lupiinille ole kehitetty omaa myrkkyä. Jos et jaksa kaivaa lupiineja ylös, voit niittää kasvuston muutaman kerran kesässä ja näin käydä väsytystaistelua. Lupiini leviää siemenistä, joten niittäminen kukintavaiheessa estää leviämisen. Torjunta-aineiden käyttöä kannattaa välttää viimeiseen asti kotipihassa ja muuallakin. Täältä löydät Helsingin kaupungin ohjeet vieraslajien torjumiseen: https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/vieraskasvien_torjunta.p…
Sanakirja.org -sivuston mukaan sana mille esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi ranskassa mille tarkoittaa numeroa tuhat, mailia ja (esim. tikkataulun) napakymppiä. Viron mille tarkoittaa jonka, kenen. Italian mille grazie eli tuhannet kiitokset. Latinaksi maili, Rooman valtakunnan mittayksikkö mille passuum on tuhat askelparia.
Sarjakuvaseuran kokoelma on tällä hetkellä ilmeisesti vieläkin ilman uutta osoitetta, https://www.sarjakuvakeskus.fi/blogi/783-kokoelma-muuttaa-mutta-minne. Tilannetta kannattaa kysyä Sarjakuvakeskuksesta, info@sarjakuvakeskus.fi,
Alkusanoilla "Mä muukalainen maassa" löysin kolme laulua.
Hjalmar Braxénin toimittamassa nuotissa "Harpunsäveliä : sovitettuja sopranolle, altolle, tenorille ja bassolle. 1" (Hjalmar Braxén, 1888) laulu "Kotini" alkaa: "Mä muukalainen maassa tääll' olen koditon". Säkeistöjä on neljä. Jokainen säkeistö päättyy: "Kotin' on taivaassa". Laulukirjan sanapainoksessa "Harpunsäveliä : kokoelma virsiä ja hengellisiä lauluja yhteistä ja yksityistä hartautta varten" (17. tarkistettu painos; Suomen vapaakirkko, 1949) laululla ei ole nimeä. Sanoja on hiukan muutettu. Esimerkiksi laulu alkaa: "Mä muukalainen maassa oon täällä koditon". Laulun tekijätietoja ei mainita kummassakaan julkaisussa. "Harpunsäveliä"-laulukirjasta on useita painoksia, joiden...
En löytänyt tarinaa. Sitä voisi etsiä lehdistä 1960-luvulta, esimerkiksi Iltasanomista. Niitä löytyy mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta ja myös Pasilan kirjastosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…. Pohjolan poliisi kertoo -sarja alkaa vasta 1970-luvulta, mutta siinä on myös pari erikoisnumeroa, joita voisi tutkia, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%22pohjolan%20poliisi%20ke…
Näitä tuntuukin olevan vaikea löytää. Finna-haussa niitä ei tule esiin, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Aineisto on senluonteista, että se voisi löytyä Kansalliskirjastosta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta. Sitä voisi myös löytyä Eduskunnan kirjastosta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietoakirjasto….
1960-luvun alussa kansakoulunopettajilla eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä oli 60 vuoden ikä.
Lähteet:
Asetus kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä (322/1958)
Yleinen muistilista kansakoululaitoksen palkkausta ja sen suoritusta koskevista asioista. – Suomen kansakoulukalenteri. 1962
Näytät osuneen uuden hittijälkkärin ohjeisiin.
Ohjeen mukaan resepti on jugurtin jäädyttämistä. Googlahaulla "jäädytettyä jugurttia" löytyy paljon samantapaisia ohjeita kuin liitteessä. hakutulos
Sanakirjan mukaan bark on yhdeltä merkitykseltään kaarna. Nimitys jogurttikaarna näyttää olevan vakiintumassa. Hakusanalla jogurttikaarna löytyy jo melko paljon ohjeita. hakutulos
Voisikohan olla kyseessä Steven Halprinin Chakra Suite, https://www.stevenhalpernmusic.com/product/chakrasuite/?
En löydä sitä Helmet.fi:stä, mutta kylläkin muita joogamusiikkilevyjä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28jooga%29%20%28musiikki%…
Kyllä, kyseessä on slovakialainen patrioottinen eli isänmaallinen laulu. Siinä ylistetään omaa kotimaata. Tässä Youtube- linkki lauluun jossa myös englanninkieliset sanat.
https://www.youtube.com/watch?v=aLhGCI1PKuc
Valitettavasti en löytänyt nimen Heliste alkuperää mistään lähteestä. Mikäli se on vain lyhentymä muodosta Helisten, se on muotoutunut sukunimestä Hellsten. Voit kysyä nimen alkuperää Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Heliste-nimen esiintymistä voit lukea Sukunimi-infosta.
Lähde Helisten-nimen alkuperästä: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnan kysymyslomake: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvo…
Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa eikä...
Jyväskylän rauhanyhdistyksellä ei näyttäisi olevan omia seuroja Suviseurojen aikaan.https://rauhanyhdistys.fi/jyvaskyla/toimintakalenteri/
Jyväskylän Helluntaiseurakunnan tapahtumakalenterissa ei ole jumalanpalvelusta juhannuksen aikaan.https://jklhelluntaisrk.fi/tapahtumat/
Tosin heillä näyttäisi olevan myös striimattava jumalanpalvelus joka sunnuntai. Seurakunnan sivulta voi kysä asiasta lisätietoa.
Violan, suomen kansallisdiskografian mukaan teksti löytyy muutamasta nuottikirjasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Olen valinnut kieleksi italian, mutta minusta tuloksen teokset näyttävät suomennoksilta (vaikka niitä on kyllä enemmän). Valitettavasti näistä nuoteista mikään ei ole paikalla kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan niitä.
Esimerkiksi tuo Suuri komppikirja löytyy monesta kirjastosta, tässä saatavuus, https://finna.fi/Record/anders.1352875.
Vaikka kysymyksessä jäljitetään käännöskirjaa, tarjoan siitä huolimatta kotimaista: siinä määrin sisällön kuvaus muistuttaa Maarit Verrosen romaania Pimeästä maasta (Kirjayhtymä, 1995).
Pimeästä maasta | Kirjasampo
Vuonna 1946 syntyi elävänä 106 075 lasta.
Vuoden 2021 lopussa (31.12.) heitä on 66 465 henkeä (75-vuotiaita),
poiminta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta:https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/729d427f-019e-4fee-bfbb-cad59806499a
Lähteet: Tilastokeskus, StatFin, 12dx -- Väestönmuutokset ja väkiluku, 1749-2021https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn… ja
väestörakenne, Tilastokeskushttps://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949,s. 9). Runo alkaa rivillä "Enää pyydä en mitään. Jo kaiken sain."
Runo sisältyy myös Eeva-Liisa Mannerin runojen antologiaan Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 72).
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.146082
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1430219
Elonet-tietokannan mukaan Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa "Pikku Pietarin piha" (1961) tämä mies on valokuvaaja V. Toivakka ja häntä esittää Heikki Savolainen.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Pikku Pietarin piha -elokuva ja sen kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117559
Hei!
Alastaro ja Ylistaro ovat paikanniminä kaksiosaisia. Nimen jälkimmäinen osa on itse asiassa ”taro”, joka tarkoittaa asuttua tai asutuksen läheistä seutua tai viljelysmaata. Taro sisältyy moniin länsisuomalaisiin vanhoihin, useimmiten jo rautakaudella syntyneiden asutusten nimiin. Sanan on katsottu olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta ”dor”. Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosien on tulkittu selittyvän siten, että tarot ovat olleet vanhemman asutusalueen reunoille syntyneitä uudismaita. Nimien alkuosa ("ylis-" / "alas-") puolestaan on muotoutunut sijainnin mukaan: Loimijoen yläjuoksulla on ollut Ylistaro, alajuoksulla taas Alastaro.
Lähde: Paikkala, Sirkka & co 2007: Suomalainen...
