Unto Eskolan 77 sivun kirjanen "Jalkaväkirykmentti 45. Kolmen kannaksen koukkaajana vuosina 1941-1944" (1971) on saatavissa lainaksi esimerkiksi valtakunnallisen varastokirjaston (Vaarin) kautta. Se löytyy hyllystä lisäksi Kymenlaakson Pyhtään kunnankirjastosta.
Kirja on ollut myynnissä mm. Huuto.netin kautta viime syyskuussa, jolloin siitä pyydettiin 40 euroa.
Netin "Axis History Forum" -blogissa JR 45:stä on myös kyselty. Kysytyn kirjan lisäksi JR 45:stä saa tietoja ainakin seuraavista lähteistä:
Tarmo Metsälä "Isänmaan puolesta" (2002) and Marko Palokangas (ed.): "Jatkosodan tiellä" (2004), jotka ovat saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-...
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa...
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanat ”nimike” ja ”nimeke” ovat rinnasteisia eli merkitsevät samaa, kun kyse on merkityksestä ’painatteen nimiössä sen varsinainen nimi’. Molempia siis käytetään. Pikainen Google-haku kertoo, että ”nimeke” on yleisempi käytössä.
Sanalla ”nimike” on vielä erillinen merkitys ’luokituksessa tai jaotuksessa tunnuksen tapaan käytettävä nimitys’, ja esimerkkinä annetaan sana ”ammattinimike”.
Mainoksessa (https://www.youtube.com/watch?v=VVmm96M_RNM ) panda todella näyttää halaavan.
Pandalla on joukko ihmistä miellyttäviä ominaisuuksia kuten pyöreys, tylppä kuono, paksu turkki, jotka antavat sille nallekarhumaisen olemuksen. Koskettaessa karvoitus kylläkin tuntuu öljyiseltä.
Todellisuudessa panda on halaamaton villieläin. Pandalla on petoeläimen poskihampaat ja leuat. Yllätettynä se on arvaamaton ja voi käyttäytyä aggressiivisesti tuntiessaan olonsa uhatuksi.
Panda ei ole halattava. Panda on hyökännyt maailmalla useammankin kerran ajattelemattoman halaajan kimppuun.
Alla olevista linkeistä voi lukea tapauksista lisää.
https://www.kaleva.fi/viihde/panda-ei-ollutkaan-nallekarhu/339319/
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/41913-panda...
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
Ainoa kirja mistä olen onnistunut löytämään sanonnan "mene ja tiedä" on Pirkko Muikku-Wernerin "Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kieln kuvaileva fraasisanakirja", mutta valitettavasti siinä on vaan selitetty mitä se tarkoittaa mutta ei alkuperää. Kehottaisin teitä kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (www.kotus.fi)puoleen.
Kappale ”Ystävien erotessa” löytyy Taisto Tammen levytyksenä äänilevyiltä ”Ystävien erotessa; Yön tango” (1966) ja ”Venäläisittäin” 3 (1971). Valitettavasti kumpaakaan levyä ei näytä olevan lainattavissa Suomen kirjastoista, eikä niitä ole Kansalliskirjaston kokoelmissakaan. Levyä voisi lähinnä koettaa metsästää vanhoja levyjä myyvistä liikkeistä, mutta silloinkin sen saaminen vaatinee tuuria.
Saman kappaleen on levyttänyt myös Reijo Frank levyllä ”Muistathan” (Love Records, 1975). Sitä on saatavilla useista Suomen kirjastoista mutta ei valitettavasti Sodankylästä. Levy on kuitenkin mahdollista saada omaan lähikirjastoon kaukopalvelun kautta. Jos Frankin levytys kiinnostaa, kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta mahdollisuutta saada se...
Anselm Hollon suomentamana kysymyksessä siteerattu Huuto-runon kohta kuuluu seuraavasti:
"enkelipäiset hipsterit, himoiten, palavasti, suoria linjoja taivaaseen, yön koneiston tähtidynamoon,"
Hollon ensimmäinen käännösversio ilmestyi Parnasso-lehden numerossa 2/1961. Tämä tulkinta sisältää alkuperäisen Howlin ensimmäisen ja laajimman jakson hieman alkuperäisestä lyhennettynä ja sensuroituna (joitakin alatyylisiä ilmauksia on korvattu asteriskein: ***********). Kysymyksen säe on yksi niistä, jonka Hollo tästä versiosta on jättänyt kokonaan pois. "Tämä ei aiheudu vapaaehtoisesta sensuurista eikä liioin uuden amerikankielen suomentamisen toivottomuudesta -- vaan pelkästä laiskuudesta. En halunnut rasittaa lukijaa ja itseäni - kohtelias...
Hei!
Terho Itkosen Uuden kielioppaan mukaan (v.2000) minkälainen kirjoitetaan aina yhteen, mutta esim. minkä kokoinen, - luonteinen, -makuinen, -niminen, ja -näköinen voidaan kirjoittaa myös erikseen.
Minkä tähden ja minkä vuoksi kirjoitetaan erikseen. Käytäntö on siis minkä-alkuisten sanojen kohdalla vaihteleva ja molemmat muodot ovat oikein: yhteen kirjoittaminen tai erikseen.
Vartiointiliikkeiden toimintaa säätelee Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282 m.m. pykälät 9, 12 ja 28) ja jonkin verran Laki järjestyksenvalvojista (22.4.1999/533, m.m. pykälät 8 ja 9). Pääsääntöisesti henkilöntarkastuksen saa tehdä vain poliisi. Jos kuitenkin vartijalla tai järjestyksenvalvojalla on syytä olettaa, että henkilöllä on hallussaan laittomia aineita ja/tai aineita, esineitä tai aseita, joista syntyy välitön vaara, joko henkilölle itselleen tai vartijan tai järjestyksenvalvojan toimialueella oleville ihmisille on myös heillä oikeus tehdä henkilöntarkastus. Jos oletettavaa vaaraa (tai syytä epäillä laittomia aineita) ei ole, ei henkilötarkastusoikeutta pääsääntöisesti ole. Varkaus- tai näpistysepäily ei riitä...
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan...
Hautajaisissa arkkua hautaan laskettaessa käytetään kysymääsi sanontaa, kun arkun päälle heitetään multaa. Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset -kirjan (2004) mukaan rituaali viittaa siihen, että elämämme on kolmiyhteisen Jumalan käsissä ja toisaalta kirkon kolmiosaiseen opetukseen ihmisestä: (1) Ihminen on luotu "maasta".(Raamatun luomiskertomuksessa Jumala ottaa maan tomua ja muovaa siitä ensimmäisen ihmisen). (2) Ihminen on osa katoavaista luomakuntaa, hänen on tultava "maaksi jälleen" .(3) Kuolema ei ole elämän loppu. Jeesus herättää viimeisenä päivänä kaikki kuolleet.
Jos et ole käyttänyt HelMet-kirjastokorttia muutamaan vuoteen, tietosi ovat luultavasti poistuneet asiakasrekisteristä. Silloin uusi kortti on ilmainen. Sen saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston palvelupisteestä. Mukaan kannattaa varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat myös takaajan luvan, jolloin takaajan on suositeltavaa olla mukana uutta korttia haettaessa.
Sen sijaan jos tietosi ovat vielä kirjaston asiakasrekisterissä, uusi kortti on maksullinen. Alle 15-vuotiaille uusi kortti maksaa 2 euroa ja yli 15-vuotiaille 3 euroa. Silloinkin uuden kortin saamiseksi tarvitaan henkilöllisyystodistusta.
Täsmälleen kuvatun kaltaista laulua ei löytynyt. Tuomas Piirosen kirjasta Joulun lauluperinne: joululauluhakemisto löytyy kuitenkin maininta samankaltaisesta Kari Kuuvan säveltämästä ja Eeva Ikosen sanoittamasta joululaulusta Pienen pojan joulukuusi, joka alkaa sanoilla "Lähti kerran pieni poika". Hakemiston mukaan sen sanat ja nuotti löytyvät lehdestä Lasten joulumaa 1986:10 (Kirjapaja).
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä.
Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat.
http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä.
Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat.
Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua.
Eräs Kirstin lukija kertoi, että hippula (jossain päin Suomea...
Valtion elokuvatarkastamon tehtävänä on tarkastaa Suomessa alle 18-vuotiaille esitettäviä ja levitettäviä kuvaohjelmia ja asettaa niille ikäraja. Valtion elokuvatarkastamon sivuilta http://www.vet.fi/ löytyy tietoa asiasta. Sivuilta löytyy elokuvien ikärajatietokanta http://195.197.150.133/elokuvahaku/EH1200.aspx josta voi hakea jonkun tietyn elokuvan/kuvaohjelman ikärajatiedot. Esim. juuri Lovejoy -sarjan 18 vuoden ikärajakielto löytyy tietokannasta. Kirjaston tulee noudattaa näitä ikärajoja.
1. Alla on kahden ilmaisen sanakirjan linkit. Niiden kautta voi hakea mm. norjan kielen sanoja:
http://www.sanakirja.org/
http://ilmainensanakirja.fi/
Netitse pääsee myös harjoittelemaan norjan kielen alkeita:
http://www.sofn.com/norwegian_culture/languagelessons_index.jsp
2. Ainakin yksi tällainen sanakirja on myytävänä: Suomi-norja-suomi: taskusanakirja / laatineet Turid Farbregd, Aili Kämäräinen. Hinta on n. 19 euroa. Kirjaa saa myös kirjastoista.
3.Tässä muutama norjan kielen oppikirja:
- Norwegian / Margaretha Danbolt Simons (2003)
- Brillefint! : norjan kielen alkeiskirja / Hadle Oftedal Andersen, Anne Riikola (2000)
- Akkurat - sa nordmannen : kompendium i norsk / Hans Kristiansen, Einar Lundeby (1998)
- Norjan kielikurssi :...
Jari P. Havian ja Pentti J. Mäntysen Liputusopas : tietoa liputuksesta ja lipuista (Tallinna-kustannus, 1988) opastaa kansainvälisestä liputtamisesta seuraavasti:
"Suomessa noudatetaan periaatteessa kansainvälisiä liputustapoja. Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipullemme. Siksi Suomessa isäntämaan lippu ei ole muita lippuja suurempi. Eri maiden lippujen korkeus- ja pituussuhteet vaihtelevat. Lipun koko määräytyy siten, että lipun salkoreunan korkeus on kaikilla lipuilla sama. Lippusalot ovat rivistössä saman korkuisia. Isäntämaan lippua ei aseteta muita korkeampaan salkoon."
"Yleisessä liputuksessa eri maiden lipuilla...
Lyhennettä KKO käytetään korkeimmasta oikeudesta vakiintuneesti
oikeudellisissa teksteissä ja muuallakin. Se on isoilla kirjaimilla ja kko pienillä kirjaimilla tarkoittaa kirkkoa. KO tai ko taas viittaa käräjäoikeuteen (aik. kihlakunnanoikeuteen kun oli erikseen
raastuvanoikeudet). Korkeimmasta oikeudesta lyhennettä KO tai ko ei pidä käyttää. KHO viittaa korkeimpaan hallinto--oikeuteen. Ruotsiksi vastaavat lyhenteet ovat HD ja HFD.
Korkeimman oikeuden kotisivun osoite on www.kko.fi ja ennakkopäätöksiin
viitataan näin: KKO:2009:19.
Aina kun lyhennettä käytetään tekstissä se on syytä avata. KKO käytöstä yleiskielessä/asiatekstissä pätee sama kuin lyhenteissä muutenkin eli ensimmäisen kerran tekstissä käytettäessä se kirjoitetaan ulos tai...
