Pienet rakentajat löytyy monesta eri julkaisusta, esim. seuraavista: Suuri lastenlaulukirja 2 (2005), Parhaat hengelliset laulut (2001), Musiikin aika, Yks kaks : lauluja ala-asteelle, Se-la : laulukirja tytöille ja pojille.
Helsingin kaupunginarkistossa https://kaupunginarkisto.hel.fi/ on Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, josta löytyvät kaikkien Helsingissä asuneiden osoitetiedot vuosina 1907-1973. Helsingin ulkopuolisten osoitteiden selvitys onkin sitten työläämpää. Helsingin seurakuntien keskusrekisteristä https://www.helsinginseurakunnat.fi/ saa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä, joista selviää mistä seurakunnasta ko. henkilö on muuttanut Helsinkiin. Tästä voi jatkaa ottamalla yhteyden kyseiseen seurakuntaan ja tilaamalla sukuselvityksen, mistä selviää edellinen asuinpaikka jne.
Kansallisarkistossa https://www.arkisto.fi/ säilytetään lahes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä, joten tietoa...
Serge ja Anne Golonin kirjoittamassa "Angelika"-sarjassa on ilmestynyt yhteensä 12 kirjaa. Seuraavassa listassa on sarjan kaikki kirjat ilmestymisjärjestyksessä; suluissa on kirjan alkuperäinen ranskalainen ilmestymisvuosi.
- Angelika, 1960 (ilmestyi kahdessa osassa 1957 ja 1958)
- Angelika ja kuningas, 1961 (1959)
- Angelika ja sulttaani, 1962 (1960)
- Angelika kapinoi, 1963 (1961)
- Angelika ja rakkaus, 1964 (1961)
- Kreivitär Angelika, 1967 (1964)
- Angelikan kiusaus, 1969 (1966)
- Angelika ja demoni, 1972 (1972)
- Angelika ja varjojen salaliitto, 1976 (1976)
- Angelika uhmaa kohtaloa, 1981 (1980)
- Angelika ja toiveiden tie, 1984 (1984)
- Angelikan voitto, 1986 (1985)
Jude Deverauxin sarjat ovat kovin mutkikkaita.
Internetistä löytyy hänen fanisivunsa osoitteesta http://www.wabaweb.com/JudeDeveraux/books.htm
Siellä on lueteltu useita sarjoja ja myös sarjoihin kuulumattomia kirjoja. Tuon luettelon mukaan Ylämaan lumous (Temptation) ei kuulu mihinkään sarjaan.
Ylämaa- ja Montgomery-sarjat ovatkin samaa, ts. Ylämaa-kirjat aloittavat Montgomery-suvusta kertovan sarjan. Ensin on Ylämaan lupaus, sitten Ylämaan taika, kolmantena Ylämaan laulu ja neljäntenä Ylämaan enkeli. Kirjoja ei tuon mukaan ole suomennettu "oikeassa" järjestyksessä. Montgomery-sarjan lisäksi kyseisellä sivulla on lueteltu myös Velvet-sarja (Ylämaa), jonka aloittaa suomentamaton The Black Lyon, sitten tulevat mainitut neljä Ylämaa-kirjaa (...
Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www....
Ilmeisesti olet lukenut sellaisen painoksen Viimeisestä mohikaanista (esim. vuodelta 1974), jonka lopussa on lyhyt kirjailijaesittely. Tässä vuoden 1974 painoksessa tosiaan mainitaan että yksi Nahkasukka-sarjan kirjoista olisi nimeltään Uudisasukkaat. Teoksen vuoden 1989 painoksen vastaavassa osuudessa tätä tietoa ei enää ole. Ja kuten totesit, ei myöskään
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta tätä tietoa löydy. Voimme siis olettaa, että kääntäjällä/esipuheen kirjoittajalle on tullut virhe tekstiin, joka on myöhemmin huomattu ja korjattu uudemman teoksen esittelyyn.
James Fenimore Cooperista kirjailijana löytyy tietoja mm. seuraavista teoksista
:
TEKIJÄ KOSKI, Mervi
NIMEKE Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan...
Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992):
"hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks."
Lyhenteet:
sm = suomi
nr = nykyruotsi
as = alasaksa
ns = nykysaksa
id = idem (samoin)
oik. = oikeastaan
vi = viro
murt. = murteen, murteissa, murteellinen
t. = tai
Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
Kaikki Suomessa tavattavat sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja eläimiä, myös sammakkoeläinten kutu ja poikaset. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa tappaa eikä edes ottaa haltuun tai tarpeettomasti häiritä. Sammakoita ei siis saa pitää lemmikkeinä, joten teidän pitää päästää sammakot takaisin sinne, mistä olette ne ottaneet. Muistakaa, ettei olosuhteet terraariossa koskaan muutenkaan vastaa luonnollista elinympäristöä. Voitte kuitenkin tarkkailla sammakoita niiden omassa elinympäristössä. Sammakot ovat paikkauskollisia eläimiä, joten niiden elämää on suhteellisen helppo seurata. Kirjastoista löytyy varmasti paljonkin tietoa sammakoista, mutta seuraavalta nettisivultakin löytyy kattava esittely maamme kaikista sammakkoeläimistä.
http://www....
Voi. Kuiva heinä on marsun perusravintoa. Marsulle luonnollista ja terveellistä ravintoa ovat myös vihannekset ja tuorerehu. On myös huolehdittava, että marsu saa ravinnostaan C-vitamiinia; sitä se ei pysty itse tuottamaan. Sopivaa syötävää ovat omena, banaani, päärynä, mansikat, greippi, hunajameloni, kiivi, mandariini, appelsiini, vesimeloni, viinirypäleet, sitruuna, kukkakaalin lehdet jne. Eläinkauppojen valmisseos (marsun väkirehu) sisältää vehnää, kauraa, maissia, maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä. Marsujen kuivarehu sisältää kauraa, maissia, vehnää, herneitä ja papuja. Kannattaa perehtyä marsulle sopivaan ravintoon jonkin kirjan avulla, esim. Kanit ja marsut / David Alderton; Marsut / Katrin Behrend.
Hyviä perusteoksia Lapin ruokaperinteestä ja nykyisestä ruokakulttuurista ovat:
Lapin ruokia : poroa, lohta, hillaa. - WSOY, 1981
Elsa Saukko: Keittokodasta tämän päivän keittiöön. - Lapin lääninhallitus, 1986
Tapio Sointu: Lappi a la carte -kirjat, viimeisin: Erä ja tulistelu, 1998
Vastaava lyhenne kuin eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) on jaa. (jälkeen - -). Ruotsiksi vastaavat ovat fvt. (före vår tideräkning) ja evt. (efter vår tideräkning). Miksi ja koska erilaisia lyhenteitä tulee käyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ( http://www.kotus.fi ) mukaan nämä lyhenteet ovat tulleet käyttöön 70-luvun vasemmistoradikalismin myötä, jolloin haluttiin välttää Kristuksen mainitsemista ajanlaskun ilmauksissa.
Lyhenteet eivät ole, etenkään ruotsinkieliset, laajalti yleistyneet. Paremmin tunnettuja ja tunnistettavia ovat siis suomeksi eKr. / jKr. , ruotsiksi f.Kr. / e.Kr. ja englanniksi B.C. / A.D. (huom! lyhenne tulee latinankielen sanoista Anno Domini eli Herran vuonna).
Tietyssä mielessä olisi oikeampaa ja...
Puurotuoli-haulla ei tuloksia juuri saa, mutta jos käyttää hakuun ruotsinkielistä sanaa grötstol, niin saa muutaman hakutuloksen. Tässä esimerkkinä Ahvenanmaan museosta löytyvä puurotuoli: Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuolia käytettiin tuolina, mutta myös pöytänä (kun selkänoja käännettiin alaspäin). Pöytänä käytettäessä puuropata (tai puuroastia) asetettiin pöydälle ja syöjät seisoivat pöydän ympärillä syöden omilla puulusikoillaan yhteisestä astiasta.Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuoli on ollut yleinen erityisesti Ahvenanmaalla, mutta niitä on käytetty myös Ruotsissa.
Hei,Brita Westerlundin kolmesta osiosta koottu sekatekniikalla toteutettu taideteos on huutokaupattavana HAGELSTAM & CO-huutokaupassa. HAGELSTAM & CO:n mukaan teos on tullut heille kauppiasvälittäjän kautta vuonna 2020. He eivät osanneet kertoa taiteilijasta enempää, mutta teos oli valikoitunut heille huutokaupattavaksi kiinnostavan aiheensa vuoksi. Teos on HAGELSTAM & CO:n mukaan arvioitu modernin tyylinsä vuoksi tehdyksi vuonna 1996.Lähteet:Hagelstam & Co | Etusivu
Sivustolta https://tilastot.kirjastot.fi/ voi tarkastella monia Suomen yleisten kirjastojen tilastoja - mukaan lukien eri kirjastojen kokoelmien kirjamäärät.Kyseiseltä sivustolta näemme, että suurin kirjakokoelma on vuoden 2023 tilastoissa ollut Helsingin kaupunginkirjastolla 1579322 kirjalla. Ero toisena tulevaan Tampereen kaupunginkirjastoon on varsin suuri, sillä kyseisellä kirjastolla on ollut vuoden 2023 tilastoissa kokoelmissaan 744285 kirjaa. Kyseisissä tilastoissa ei kuitenkaan näy esimerkiksi tieteellisten kirjastojen lukuja, ja näiden kirjastojen kokoelmat voivat olla varsin suuria. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto raportoi vuoden 2023 katsauksessaan sen kokoelmissa olevan 1010100 kirjaa: https://www.helsinki.fi/fi/...
Sanonnan alkuperää on selvitellyt myös YLEn Jari Flink jutussaan 7.12.2010.Nykykielessä selvä pyy -sanonta ymmärretään hyvin pitkälti niin, että jokin asia on selvä tai ok. Juttuun haastateltu professori Pekka Laaksonen kertoo, että sanontaan liittyy myös tarina. "- Monesti tämäntyyppisten sanontojen taustalla on tarina. Selvän pyyn takana on varmasti tarina siitä, että miehet ovat olleet ampumassa varmaankin juuri pyytä. Ampuvat sitten väärää lintua, varista tai jotain muuta ja toteavat kaukaa katsoen kuitenkin, että sehän on selvä pyy. Tietyissä yhteyksissä se tarkoittaa sitä, että jotakin asiaa yritetään todistaa toiseksi, Laaksonen kertoo.Sanontaan liittyy vielä jatko: "selvä pyy, sanoi Manninen varista" , jolloin merkitys hieman...
Vaikka kyseessä on naisen sijaan ranskalainen mies, arvelen etsimäsi runon olevan Jules Renardin "Une famille d’arbres" hänen runoteoksestaan "Histoires Naturelles" (1894). Teoksesta on ilmestynyt Jorma Kaparin suomennos "Kuvien metsästäjä" (1973), joka sisältää myös runon "Une famille d’arbres" suomennoksen "Puiden perhe".
Sic on lyhenne latinankielisestä ilmauksesta sic erat scriptum, joka tarkoittaa “näin se oli kirjoitettu”. Lyhennettä käytetään osoittamaan, että vaikka jokin ilmaus tai sana saattaa vaikuttaa epätavalliselta tai virheelliseltä, se on itse asiassa kirjoitettu juuri niin tarkoituksella.Lisätietoa ja lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sic
Selasin K- ja S-ryhmien sekä Lidlin ruokakermavalikoimat läpi, mutta valikoimissa ei näyttäisi olevan tuotteita, jotka eivät ole vähintäänkin vähälaktoosisia tai laktoosittomia. Mikäli et halua laktoositonta tai vähälaktoosista kermaa, voit käyttää ruoanlaitossa kuohukermaa. Sitä löytyy myös niin sanotusti tavallisena eli laktoosia sisältävänä. Se on tosin ruokakermaa rasvaisempaa.Lähteet ja lisätietoaK-ruoka, ruokakermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/maitotuotteet/kermat?suodata=ruokakermaS-kaupat, ruokakermat: https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/maito-munat-ja-rasvat-0/kermat/ruokakermatK-ruoka, kuohukermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/ma…S-kaupat, kuohukermat...
Valitettavasti E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain puhelimelle tai tabletille ladattavalla sovelluksella. E-kirjasto julkaistaan ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. Vanhempia ohjelmistoversioita käyttävillä laitteilla ei voida taata riittävää tietoturvaa, siksi E-kirjasto ei toimi niillä. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjasto | Kansalliskirjasto
Kyseessä on pseudohistoria. Viihteellistä tosin. Tutkija Reima Välimäki kumoaa Suomen muinaiset kuninkaat. Linkki Turun sanomien artikkeliin.Turun yliopistossa on tehty tutkimusta pseudohistorian leviämisestä verkossa. Linkki koontisivulleInkeri Koskisen kirja Villi Suomen historia antaa lisätietoa aiheesta aiheeseen.
