Olisiko tähän kysymykseen saatavilla mitään lisätietoja? Missä yhteydessä tällaista ilmausta on käytetty, pitäisikö sen liittyä esim. lainsäädäntöön vai mihin?
Näiden tietojen pohjalta emme pysty vastaamaan. Ainoa mistä tuossa saa kiinni on, että asia liittyy jotenkin sosiaali- ja terveysministeröön https://stm.fi/etusivu. Jos näin, asiaa voi tiedustella STM:n kirjaamon kautta kirjaamo.stm@gov.fi
Kaikissa Helsingin kirjastoissa on tietokoneita, joita asiakkaat voivat käyttää. Niistä suurinta osaa voi käyttää ilman ajanvarausta: Jos et halua tulostaa, et tarvitse myöskään mitään tunnuksia tai tilejä. Koneiden käyttöaika on yleensä 0,5-2 tuntia. Jos haluat tulostaa, sinun täytyy ensin tehdä itsellesi tulostustili. Siihen saat henkilökunnalta apua.
Joissakin kirjastoissa on kuitenkin varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Näiden tilojen varaaminen onnistuu uuden Varaamo-palvelun kautta. Varaamo edellyttää vahvaa tunnistautumista. Esimerkiksi Malmin kirjastossa on varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Se joka varaa työhuoneen, saa käyttöönsä myös koneen. Yhden työhuoneen voi varata kolmeksi tunniksi....
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Panit maitoa tulemaan on suomenkielinen versio John Martin Sommersin kappaleesta Thank God I'm a Country Boy. John Denver levytti kappaleen vuonna 1974 albumilleen Back Home Again. Suomenkielisen sanoituksen teki Paul Brück, joka myös ohjasi mainoksen.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-panen-maitoa-tulemaan-maitotyton-matka-valion-mainoksesta-seksuaaliterapeutiksi/6012502#gs.5x4970
Lukitus on toiminto, jonka avulla käyttäjä voi hallinnoida varausjonossa olevia varauksiaan. Lukitusta voi käyttää, kun haluaa estää varauksen saapumisen esimerkiksi loman aikana.
Kun valitset lukituksen ja tallennat muutokset, varaus etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta kun olet itse poistanut lukituksen. Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
Siirrymme tänä vuonna uuteen verkkokirjastoon. Uusi verkkokirjasto helmet.finna.fi käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jossa samanlaisesta toiminnosta käytetään termiä "...
Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
Tiedostot säilyvät tulostusjonossa 24 tuntia. Voit siis ladata työn edellisenä iltana ja käydä seuraavana aamuna vapauttamassa sen kirjaston tulostimella.
Etsin tiedon Kansanvalistusseuran kalenterista vuodelta 1883. Tämä kalenteri kuten monet muutkin pienpainatteet löytyvät sähköisinä Kansalliskirjaston verkosta. ne löytyvät helpoiten finna.fi -sivuston kautta. Vuonna 1883 ensimmäinen helluntaipäivä oli 13.5. ja toinen helluntaipäivä 14.5.
Linkki Kansanvalistusseuran kalenteriin:https://www.doria.fi/bitstream/10024/98438/1/Kansanwalistusseuran_kalenteri.pdf
Laajimmin tuloksia saat, kun Tarkennetussa haussa valitset Aiheeksi kaunokirjallisuus ja kieleksi ranska. Hieman suppeamman valikoiman saat valitsemalla Aiheeksi ranskankielinen kirjallisuus ja kieleksi ranska.
Finto.fi:n Kauno- ja YSO-ontologioissa annetaan termille problem plays vastine aatedraamat, https://finto.fi/kauno/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fys…. Ontologioiden termejä käytetään kirjastojen aineistotietokantojen sisällönkuvailussa, myös taidekirjastoissa.
Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossahttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Luultavasti tuolloin on ollut käytössä lääkintöhallituksen hyväksymä ja 1.1.1987 alkaen käyttöön tullut tautiluokitus. Se löytyy digitoituna STM:n hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta Julkarista ( https://www.julkari.fi/handle/10024/131850 ). Sen mukaan 3018x on Muu tai sekamuotinen persoonallisuushäiriö.
Yli 250 suomalaista kirkkoa kattavasta Juha Vartiaisen Suuresta alttaritaulukirjasta ja hänen toimittamastaan hieman suppeammasta Alttaritauluja Suomen kirkoista -kirjasta voi poimia esimerkiksi sellaisia merkittäviä tekijänimiä kuin Väinö Aaltonen, Adolf von Becker, Pekka Halonen, Juho Rissanen ja Veikko Vionoja, joiden tuotannossa kirkkoihin toteutetut teokset ovat harvalukuisia poikkeuksia.
Kuvanveistäjänä paremmin tunnettu Väinö Aaltonen maalasi uransa aikana yhden alttaritaulun. Karinaisten kirkkoon tehdystä maalauksesta käytetään lähteestä riippuen nimeä Syntinen nainen Jeesuksen edessä, Kristus ja Hänen eteensä polvistunut nainen tai Jeesus ja Maria Magdalena. Taiteilija teki tämän harvinaisen maalauksen kaiketikin siksi, että hän...
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari
Eräpäivä tarkoittaa päivää, jona maksuerä viimeistään on suoritettava. Kielitoimiston sanakirjan mukaan eräpäivän toinen muoto on erääntymispäivä. Näin ollen alkuosa erä- tarkoittaa siis erääntymistä (erääntyä = joutua maksettavaksi), mutta se voisi viitata myös erään (erä = erillinen osa, pyyntiosuus, määrä). Eräily tuskin liittyy eräpäivän etymologiaan lainkaan.
Erä-sanan alkuperästä lisää Suomen etymologisessa sanakirjassa.
Erääntyä-sanan merkitys Kielitoimiston sanakirjassa.
Artikkeli on olemassa ja se on julkaistu aikakausjulkaisussa The International Journal of Psychoanalysis 66 (1985). Löysin verkosta sen sisällysluettelon, mutta artikkelia ei pääse lukemaan kirjautumatta, https://pep-web.org/browse/IJP/volumes/66?page=245. Etsin Finna.fi:sta julkaisua, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa näyttäisi olevan siihen pääse verkkojulkaisuna, https://finna.fi/Record/jamk.993627767906251?sid=4053417938. Kansalliskirjastossa ja Varastokirjastossa on luettelossa julkaisu The International Journal of Psycho-analysis, joka näyttää siltä, että kyseessä olisi sama julkaisusarja painettuna versiona, vuoden 1966 lehdet löytyvät Varastokirjastosta, https://finna.fi/Record/vaari.420811?sid=4053417938. Varastokirjaston...
teos voisi olla Sheri S. Tepper: Portti naisten maahan, Karisto 1990. Tämä löytyy Jyväskylän kirjastostakin. Tässä linkki, missä kuvausta teoksesta:
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/portti-naisten-maahan/
