Tämä lisäys on peräisin laulun ”Jingle bells” ruotsalaisesta versiosta ”Bjällerklang”, jonka ovat sanoittaneet Eric Sandström ja Gösta Westerberg. He ilmeisesti vastaavat myös lisäyksestä melodiaan. Ruotsiksi ”On ryijyn alla lämmin” -kohdassa lauletaan: ”Vi sitter under fällen”. Ruotsinkielisen version on levyttänyt Harry Kullenborg vuonna 1947. Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Kullervo eli Tapio Lahtinen. Fazerin Musiikkikaupan julkaisema erillisnuotti perustuu ruotsalaiseen versioon tai mukaelmaan (FM2995, ”Copyright 1947 by SOUTHERN MUSIC A/B, Kungsgatan 74, Stockholm”). Mielenkiintoista on, että tässä erillisnuotissa ei mainita ollenkaan laulun alkuperäistä säveltäjää ja sanoittajaa, joka on James Pierpont (tai James S. Pierpont...
Armon tähti on marraskuussa 2023 julkaistu joululaulu, jonka on säveltänyt Maiju Oja ja sanoittanut Jouko Peltonen. Kappaleen esittävät Jepa Lambert ja Lenni-Kalle Taipale. Valitettavasti siihen ei löytynyt nuotteja.
Lähteenä käytetty sivua stt-info.fi.
Kyseessä on Reinikainen-sarjan mainio jakso nimeltä Tähdet kertovat. Reinikainen kertoo painijuttua kollegoille poliisiaseman saunan pukuhuoneessa. Pian tämän jälkeen tulee sähkökatko, ja Reinikainen jää Ritva Valkaman kanssa jumiin hissiin, jonne saunasta pimeässä lähteneet kollegatkin lopulta päätyvät.
Tämän jakson numero on esityspaikasta ja tallennemuodosta riippuen 7 tai 8, sillä sarjan ensimmäistä jaksoa on esitetty sekä yhtenä pidempänä jaksona että kahtena erillisenä lyhyempänä jaksona. Jakson nimi on kuitenkin tuo Tähdet kertovat.
Linkki jaksoon Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4409411
Lähteissä käytetään nimeä Venäjä. Tsaarin syrjäyttämissen jälkeen valittiin Venäjälle bolsevikkihallitus, mutta liittovaltio syntyi vasta vuonna 1922. Ylen artikkeli Neuvostoliitto ja kuinka siitä tuli jälleen Venäjä kertoo myös Neuvostoliiton synnystä.
Ulkoministeriön Suomen itsenäistyminen: ulkoasiainhallinnon synty ja alkuvaiheet
Suomen itsenäistymisen vaiheet, Itsenäistyminen 1917
Hima, Venäjästä tulee Neuvostoliitto
Suomen itsenäisyysjulistuksessa puhutaan Venäjän kansasta.
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan Ruotsissa...
Suosittelen, että otat yhteyttä Yleisradion asiakaspalveluun ja tiedustelet asiaa sieltä.
Yleisradion asiakaspalvelu:
Yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Sirpa Kähkösen 36 uurnaa -kirjaa ei ole kirjastoissa sijoitettu mihinkään varsinaiseen genreen, joita ovat esim. jännitys, viihde tai fantasia. Tätä teosta kuitenkin määrittää vahvasti sen pohjautuminen kirjailijan ja etenkin tämän äidin elämään. Tästä johtuen kirjan asiasanoissa Helmet-verkkokirjastossa on termi todellisuuspohjaiset teokset, Helmet -- 36 uurnaa : väärässä olemisen historia / Sirpa Kähkönen.
Syy, miksi tämä teos voi tuntua erilaiselta, on varmaan kirjailijan valitsemassa kerrontatavassa. Kirjan kertojahan muistelee äitinsä ja myös koko oman sukunsa historiaa kommentoiden sitä äidillensä, joka on jo kuollut eikä voi enää vastata tyttärelleen. Kirja on siis eräänlainen monologi yrittää ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi...
Valitettavasti sanan alkuperää ei löytynyt. Löysin Virittäjän artikkelin, jossa oli muitakin vastaavia mainittu, lantapaukku ja böndepaukku, mutta paukun käyttöä ei siinä selitetty, https://journal.fi/virittaja/article/download/40499/9925/28007&ved=2ahU…
Etymologisessa sanakirjassa böndepaukun kohdalla ei myöskään ole selitystä tuolle paukulle, mutta sen rinnalla esiintyy muoto paakku, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Ehkä näillä on yhteys.
Asiasta voisi kysyä kielineuvonnasta, mutta he ovat tällä hetkellä joulutaoulla, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Voit käyttää. Postin ikimerkit kelpaavat ikuisesti ostoajankohdasta riippumatta, ja joulutervehdyksen ikimerkin tunnistaa juurikin tuosta lumihiutaleesta. Vuoden 2023 joulutervehdyksen ikimerkki on hinnaltaan 1,50 €, ja myös vanhemmat joulutervehdyksen ikimerkit ovat tämän arvoisia.
Huomioon kannattaa ottaa vuosittain vaihtuva joulutervehdysten viimeinen lähetyspäivä, joka vuonna 2023 on keskiviikko 13.12. Tämän jälkeen voi käyttää 2,30 € maksavaa kotimaan ikimerkkiä, jonka tunnistaa Suomen kartta -symbolista.
Postin sivuilta voit lukea lisää postimerkeistä ja niiden hinnoista sekä joulukorttien lähettämisestä.
Fossen pääteoksiin julkaisuoikeudet hankkinut WSOY on ilmoittanut Morgon og kveld -romaanin suomennoksen ilmestyvän vuonna 2024. WSOY:n kevään uutuuksiin Fossea ei ole ennätetty saada mukaan, joten teoksen tarkempi julkaisuajankohta – ja saatavuus kaupoista ja kirjastoista – selvinnee viimeistään sitten, kun kustantamo tiedottaa syyskauden 2024 tulevista kirjoistaan.
WSOY julkaisee nobelisti Jon Fossen kirjoja suomeksi | WSOY (sttinfo.fi)
Oodin digitointistudiossa voi muuttaa minidiscin paremmin toimivaan muotoon.
Studion kuvauksessa kerrotaan:
VIDEOFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•Normaalinopeudella kuvatut VHS- ja S-VHS-kasetit
•Normaalinopeudella kuvatut MiniDV-, DVCAM-, DVCPRO- ja HDV-kasetit
•Video8- ja Hi8 –kasetit (ei Digital 8)
•8 mm kaitafilmi ja Super8 –filmi
ÄÄNIFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•C-kasetti
•DCC
•DAT-nauha
•MiniDisc
•Vinyylilevyt
Linkki varaussivustolle
Yrityksistä mm. Digiaura tarjoaa verkkokaupassaan laitetta, jolla minidisc levyn saa digitoitua. Linkki sivulle
Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä lausetta mihinkään runoon. Ajatuksessa sinänsä on jotain sellaista hienovaraisen ja ilkikurisen kapinallista, jonka yhdistän muun muassa Tove Janssoniin tai Astrid Lindgreniin (mikäli kyse on suomennoksesta). Lauseen alku ei kuitenkaan ole niin uniikki, että sen voisi helposti jäljittää tietyn henkilön kirjoittamaksi. Esimerkiksi googlamalla löytyy muun muassa Mielen ihmeet -sivustolta lause "Pidätän itselleni oikeuden kohdata omat demonini."
Kenties joku palstan lukijoista tunnistaa lauseen?
Ihan kuvauksen mukaista kirjaa ei löytynyt, mutta valkoisia kirjankansia koiralla tai ylipäätään kirjoja mustavalkoisen koiran kuvalla löytyi runsaasti. Eniten kuvausta muistutti kirja Bim mustakorva, mutta siinä koira ei kyllä ole bordercollie. Voit yrittää etsiä kirjaa itse Kirjasampon kansikuvahaulla - kirjoita hakuun esimerkiksi "koira valkoinen" tai "bordercollie".
Lähetin kysymyksesi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiantuntijalle ja sieltä ystävällisesti vastasi suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila. Alla hänen vastauksensa:
"Poika olisi esittänyt tervehdyksensä ja kysymyksensä omalla puhekielellään eli paikallisella murteella. Koska nuorten kohtaamispaikka ei ole tiedossa, ei kysymykseen voi vastata tämän tarkemmin. Tervehdyksenä poika olisi kaiketi voinut käyttää esimerkiksi tervehdyksiä Iltaa, ehtoota, päivää tai terve, jotka ovat kaikki vanhoja.
Meillä ei ole juuri olemassa tietoja 1800-luvun alkupuolen tavallisen kansan keskusteluista ja muusta arkisesta kielenkäytöstä. Esimerkiksi tuon ajan kirjoihin tallentunut suomen kieli eroaa siitä. Voidaan kuitenkin ajatella, että tuolloin...
Perä-Pohja-lehdessä on ollut juttu "Liput liehumaan itsenäisyysjuhlana! Illalla juhlavalaistus" jo 04.12.1927 (nro 280, s. 3), jossa kehoitetaan asettamaan kynttilöitä ikkunalle klo 6 illalla, kuten muuallakin Suomessa. Tuolloin oli kyseessä itsenäisyyden 10-vuotisjuhla.
Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1572090?page=3
Toisaalta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenteri-sivuilla kerrotaan itsenäisyyspäivään liittyvästä kynttilä-perinteen ulottuvan jopa vuosisatoja taaksepäin:
Perinteen historiasta ei ole tarkkaa tietoa. Kun Suomi oli osa Ruotsia, kynttilät ikkunalla juhlistivat kuningasperheen syntymäpäiviä tai vierailuja. Sortovuosina suomalaiset...
Minä tulkitsen asiaa niin, että kyse on ruokalajista, jonka kolme aineosa ovat tasa-arvoisia, siis rinnasteisia yhdyssanan osia. Sen sijaan sanan viimeinen osa on normaali yhdyssanan jälkiosa, joka kirjoitetaan yhteen sanan edellisen osan kanssa. Keskenään rinnasteiset osat voivat yhdessä muodostaa yhdyssanan alkuosan. Tällöin rinnasteisten osien välissä on yhdysmerkki, mutta ne ja yhdyssanarakenteen jälkiosa kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä:
Siis poro-parsakaali-aurajuustokiusaus
Lähde:
Kielitoimiston ohjepankki:https://kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yhdyssanat/ohje/130
Tällainen tieto löytyy parhaiten venäläisistä arkistotiedonlähteistä, mahdollisesti joko kuolemansyytilastoista tai sotaan liittyvistä tilastoista. Suomalaiset väestötilastot kattavat vain suomalaisten sodassa kuolleisuuden, ja näihin tietoihin voi tutustua esimerkiksi Doria-julkaisuarkiston julkaisussa Kuolemansyyt vuosina 1939 ja 1940. Tietoa kuolleiden tilastoinnista Suomessa löydät Tilastokeskuksen Historiallisen tilastotiedon oppaasta.
