Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama "Pikku syntinen" löytyy seuraavista nuoteista:
Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan, osa 18 (nuotinnos harmonikalle, sointumerkit, sanat, alkusanat: "Mä kerran kadulla kaupungin")
Ohjelmistoa kaksiriviselle harmonikalle / koonnut Raimo Urpilainen (melodia, sointumerkit)
Rientolan kaksirivisten soitteita / koonnut Toivo Sundqvist (melodia, sointumerkit)
Valssin "Lumottu puutarha" on säveltänyt Vale Tynys (eli Valto Tynnilä) ja sanoittanut Veikko Virmajoki (eli Arvo Kalliola). Se alkaa: "Siell' on ruusut kuin yö". Nuotti löytyy nuottivihosta Viimeisiä levysäveleitä y.m. 16 (melodia, sanat).
Eino Sipposen säveltämän ja Leevi Lahtisen sanoittaman valssin "Muisteloissa" nuotti sisältyy nuottivihkoon...
Mitään varsinaista listaa meillä ei ole mutta Eino Leino seuran sivuilla on laajat tietopaketit sekä Eino Leinon elämästä että tuotannosta. "Eino Leino" -otsikon alta löytyy sekä proosatuotanto, runoteokset että näytelmät. "Leinon tekstejä" -otsikon alla kerrotaan, että on arvioitu, että Leino kirjoitti n. 1900 kpl sanomalehtitekstejä. Katso tarkemmin osoitteesta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi
Jos eivät nämä tiedot vielä riitä voi lisäkysymyksiä lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, sivulta http://www.finlit.fi/ löytyy kysymyslomake.
Varausten noutoaika on yksi viikko. Jos varausta ei noudeta noutoajan puitteissa, siitä menee kahden euron maksu.
Jos epäilee ettei pääse noutamaan varausta, lienee varminta perua se ennen matkaa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei sensuroida vastauksia aihepiirien vuoksi. Vastaukset, joita emme julkaise, sisältävät henkilökohtaisia tietoja kysyjistä tai muista yksityishenkilöistä tai koskevat sellaisia asioita (esim. varausasioita tai lainaajatietoja), joista muille lukijoille ei ole hyötyä. Palvelumme periaatteet löytyvät sivulta Tietoa palvelusta, http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/tietoa-palvelusta/ . Mainitsemasi kysymys näyttää siltä kuin se olisi tahattomasti jäänyt suljettuun arkistoon, siirsin sen julkiseksi.
Nina Granlund
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaava suunnittelija
Kirjastot.fi-toimitus
Vaikuttaa vahvasti siltä, etteivät edes etymologiaan paneutuneet tutkijat tai harrastajat osaa selittää termin taustaa. Dösä (tai dösa, kuten jotkut sen haluavat kirjoittaa) voi olla omaperäinen väännös sanasta "bussi" tai "busa", mutta sellaistakin on arveltu, että termin takana olisi ruotsin kielen sana "dosa", rasia. Tässä teoriassa oletetaan, että bussi olisi yleisesti koettu "purkkimaisena", ahtaana kulkuvälineenä.
Itsekin termiä "dösä" käyttäneenä en muista koskaan miettineeni sanan etymologiaa tai kuulleeni sen selityksiä. Oma veikkaukseni on, että se on kekseliäs väännös "busasta".
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
Slobo on vanha Helsingin slangin venäläistä tarkoittava sana. Sana on venäläisperäinen laina. Se on yleensä merkitykseltään kielteinen ja halventava. Nämä tiedot slangi.net-sivustolta ja Kielitoimiston sanakirjasta:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/H217.html
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - Stadin slangin suursanakirja (2000) mainitaan sen muiksi merkityksiksi myös nämä: venäjän kieli (1900-1930-l.), neuvostovenäläinen, neuvostoliittolainen (1930-1980-l.), sotilas yleensä (1910-1930-l.), venäläinen sotilas ja venäläinen sotilasslangi).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston osastoista ainoastaan tieto-osastosta on tehty pohjakartta, johon on merkitty osaston luokkien sijainnit.
Karttoja löytyy tieto-osastolta useampi kappale. Ne on sijoitettu valoaukkoa sekä porraskuilua kiertäville kaiteille. Kartat on painettu A3 kokoiselle paperille ja laminoitu muovilla. Sähköisessä muodossa vastaavaa karttaa ei löydy.
Pääkirjaston kaikilta osastoilta, luukuun ottamatta lasten ja nuorten osastoa, löytyy myös kartat, jotka tarjoavat yleisen katsauksen kunkin osaston aihealueista ja aiheryhmistä. Tieto-osastolla kartta sijaitseen osastolle johtavan portaikon yläpään lähettyville sijoitetussa ilmoitustaulusssa, kirjallisuus ja taiteet osastolla neuvontatiskiä vastapäätä olevassa...
Voisiko kysymyksessä olla Nallevaarin joulu -niminen laulu, jossa IHAN nallea naurattaa? Se löytyy Laila Halmeen esittämänä cd-levyltä Joulumaa : klassikot : Hauskat joululaulut.
Dmitri Šostakovitšin tuotanto sisältää monta kymmentä valssia, mutta mitä ilmeisimmin kysyjä tarkoittaa ns. toisen jazz-sarjan kahdesta valssista jälkimmäistä (sarjassa sen numero on 7). Meillä kirjastoissa tämä osa löytyisi nimellä "Sarjat, kamariork., nro 1. Nro 7, Vals II].
Richard Kula on ainakin tehnyt tästä valssista pianosovituksen, mutta mitään viitettä siitä, että joku täällä Suomessa olisi tähän pianoversioon tehnyt laulumelodian ja siihen suomenkieliset sanat, ei ainakaan Viola-tietokannan perusteella ole.
Etsintää voisi helpottaa, jos kysyjällä olisi kertoa syy siihen, miksi hän tällaista lauluversiota kyselee. Kaikkia sovituksia ei luonnollisestikaan julkaista, vaan niitä saatetaan esittää elävissä konserteissa, jolloin niistä...
Kuvataiteilija Frans Hautala (1875-1952) syntyi Töysässä, mutta eli pääasiassa Vaasassa. Ikävä kyllä tietoa hänen mahdollisesta perheestään ei löytynyt. Hautalasta on kysytty aiemminkin: vastaus löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?id=8e19a30b-2de…
Vaasan taidehallista kannattanee vielä kysyä tietoja hänestä:
http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=VAASAN+TAIDEHALLI
Ravintola Safari klubi toimi ainakin 1970-luvulla osoitteessa Eerikinkatu 14 (lähde: Ollila, Toppari, Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita). Saman kirjan mukaan Safari klubi ei ole sijainnut Ratakadulla. Osoitteessa Ratakatu 9 ovat toimineet mm. ravintola Palaveri ja Kellari Disko.
Suomalaiset sukunimet -teoksen mukaan sukunimen Lohvansuu taustalla on Vaalassa sijaitseva talo Lohvansuu. Pyhäjärvellä on ollut Lohva-niminen talo 1600-luvulla. Kirja mainitsee myös, että Lohvansuu on muoto paikannimestä Lohinivansuu ja Lohva taas on irronnut paikannimestä Lohvansuu.
Lisätietoja sukunimestä on em. teoksessa Suomalaiset sukunimet /Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala.
Väestörekisterikeskuksella on nimipalvelu verkossa: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
Mustekasetteja myyvät ja kierrättävät yritkset saattavat ottaa vastaan sellaisia kasetteja, joita ne pystyvät itse käyttämään uudelleen. Lasertulostimien kasetteja on hankalampi palauttaa ostamatta uutta tilalle.
Pääkaupunkiseudulla Sortti-asemat ottavat vastaan myös laserkasetteja. Tyhjät muste- ja lasertulostimien kasetit eivät ole ongelmajätettä vaan ne voidaan hävittää sekajätteen mukana. Väriainetta sisältävät kasetit ovat vaarallista jätettä ainakin silloin, jos niissä on vaarallisen jätteen varoitusmerkki. Oikean tavan hävittää jätettä voi tarkistaa jäteoppaasta, https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/de…
Vuosaaren kirjaston aulassa on keräyslaatikko, johon voi jättää käytettyjä mustepatruunoita.
Sortti...
Kielitoimiston sanakirja (2012) selittää kapitalismi sanan seuraavalla tavalla: Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa tuotantovälineet kuten tehtaat ja koneet ovat yksityisten omistuksessa. Kapitalistinen järjestelmä on pääomavaltainen järjestelmä, eli se perustuu rahan valtaan. Kapitalismin vastakohta on yhteisomistukseen perustuva sosialismi.
Kapitalistisessa järjestelmässä tuotantovälineet eivät siis ole valtionomistuksessa. Valtion rooli on pienempi yhteiskunnassa, mikä saattaa näkyä myös alhaisempana verotuksena. Rahanvalta ja kapitalismi liitetään usein myös huonoihin työntekijöiden oikeuksiin, ja muun muassa ammattiyhdistysten toiminta tai vaikutus voi olla rajallisempaa.
Kapitalistisen järjestelmän kriitikoiden mukaan...
Vemmel (genetiivi vempelen) ja vempele (genetiivi vempeleen) ja muut myös eri murteissa ja suomen sukulaiskielissä esiintyvät samakantaiset sanat tarkoittavat Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan mm. seuraavia asioita:
Kaareksi taivutettu tai taipunut puu; valjasluokki; kaari (etenkin puusta, oksasta tms. luokin tai vanteen muotoon taivutettu), esim. lapsen kehdon yllä, veneen, kelkan, ahkion kaarena, rysän tai lipon (suu)vanteena, tynnyrin vanteena; vitsalenkki, vaula, suksisauvan sompa, somman tapainen suokenkä; päreestä kudottu pyöreä lasten lelu; rautapyydyksen sanka eli leuka; oksavarsta (tuoreesta puusta tehty); viulun tai jouhikanteleen jousi; jäykkä, kovetettu hame; vääntynyt, huonokuntoinen, kömpelö tai joutava esine (esim...
Valitettavasti meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa J. Karjalaisen vanhemmista. Hän on aina viimeisimpään Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen henkilökuvaansa saakka, halunnut pitää yksityisasiat omana tietonaan (ks. oheinen juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/J+Karjalainen+tulee+takaisin/a1362126150526 ). Tällä kysymyspalstalla on aiemmin kysytty samaa aihetta sivuten aiemmin sitä, onko Ragni Malmsten J. Karjalisen äiti. Ohessa 14.10.2007 annettu vastaus:
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään...
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
