Valitettavasti meillä ei ole tarjota korjauspalvelua. Minäkin tekisin niin, että etsisin verkosta Kirjansitomo - sanalla ja soittelisin löytämiini yrityksiin. Jos tällä menetelmällä ei löytynyt ketään, joka voisi kirjan korjata, en osaa auttaa. Osaisiko joku lukijoistamme vinkata hyvää yritystä tai ammattilaista?
Tehdasvalmisteisiin CD-levyihin luodaan aluksi niin sanottu lasimaster. Tämä on lasinen kiekko, jonka pinta käsitellään valoherkällä päällysteellä. Päällyste reagoi laservaloon kovettumalla. Lasersäteellä päällystepintaan poltetaan spiraaliuria, jotka muodostuvat pienistä kuopista ja niiden välisistä tasangoista. Niihin on koodattu binäärimuodossa äänisignaalin sisältämä data. Ammattimaisessa tuotannossa käytettävän lasertoimisen tallennusjärjestelmän (laser beam recorder) voi nähdä toiminnassa tässä videossa.Valmis lasimaster päällystetään metallilla ja siitä tehdään metallisia kopioita. Näitä kopioita käytetään leimasimina, joilla varsinaiset CD-levyt valetaan polykarbonaatista. Tämä video näyttää yhden musiikki-CD:n tuotantoprosessin....
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Petra Saarnisto suosittelee Kielikello-lehdessä tyttö- ja poikanimien sijaan termiä syntymänimi. Se on sukupuolineutraali eikä ota kantaa myöskään henkilön ikään. Linkki artikkeliin: Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi - Kielikello
Kirjasammon mukaan Sisko Istanmäen kirjan Liian paksu perhoseksi tapahtuma-aika on 1960-luku. Kirjassa annettuun luonnehdintaan sopisi Kansallisteatterissa vuonna 1963 esitetty Molièren näytelmä Porvari aatelismiehenä. Tauno Palo oli siinä pääosassa Herra Jourdainina. Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä, onko myös Leif Wager esiintynyt kyseisessä näytelmässä. Hän oli kiinnitettynä Svenska Teaterniin vuoteen 1975 asti, jolloin hän siirtyi Kansallisteatteriin. Lähteet:Tuula Saarikoski: Tauno Palo : Kolmen sukupolven sankari (Tammi 1981)Ritva Heikkilä (toim.): Suomen kansallisteatteri (WSOY 1972)Suomen kansallisbiografia
Seitsemän veljestä on käännetty englanniksi kolmesti. Kääntäjät ovat Alex Matson (1929), Richard Impola (1991) ja Robinson Douglas (2017). Richard Impolan käännöksessä visakalloiset sonnit on käännetty "you block-headed bulls". Kahta muuta käännöstä en päässyt tarkastelemaan.LähteetSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset / Seitsemän veljestä: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINSeven brothers (2005): https://finna.fi/Record/eepos.1951879?sid=4714043744
Helmet-kirjastoilla ei ole erillistä hakupalvelua, jonka voisi tilata hakemaan lainat asiakkaan kotoa, vaan lainaajan pitäisi itse toimittaa lainaamansa kirjat kirjastoon. Olisiko sinulla ketään läheistä tai tuttavaa, joka voisi auttaa kyseisten kirjojen kanssa?Vastaisuudessa, jos kirjaston käyttö ja kirjastoon tuleminen on iän, sairauden tai vamman takia hankalaa, Helmet-kirjastoilla on kotipalvelu, johon voit ottaa yhteyttä. Yhteystiedot ovat tässä: puhelimitse arkisin kello 12–15 (09) 3108 5214 tai sähköpostilla kotikirjasto@hel.fi. Kotipalvelu toimittaa tilaamasi aineiston suoraan kotiin ja myös hakee sen.Tässä on myös linkki Helmet-sivulle https://helmet.finna.fi/Content/kotipalvelu-ja-joustoasiakkuus
Iltalehti paljasti artikkelissaan kapellimestarin nimen "Huima yllätys: Käärijän mystinen kaksoisolento Häärijä on nyt Ylen suositun ohjelman vetäjä!" 8.5.24 Linkki artikkeliin.Kapellimestarina toimi Tomi Häppölä.
Valitettavasti tätä kirjasarjaa ei onnistuttu tunnistamaan varmuudella. Ainoa löydetty kaksiosainen Lappiin sijoittuva sarja on Jussi Lappi-Seppälän Vaeltajavartion urotyö (1933) ja sen jatko-osa Aina valmiina : vaeltajavartion seikkailuja (1936), mutta niiden sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi, mistä kirjoista on kyse?Linkit:Vaeltajavartion urotyö: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28216Aina valmiina: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au49efe434-c341-445e-99a0-3…
Vain syntymäpäivällä haku voi olla todella haastavaa. Onko hän varmasti syntynyt Suomessa? vai kenties Venäjän alueella?Kaikkien suomen kirkonkirjojen selailu vie aikaa. Kansallisarkisto Arkistojen portti palvelusta voisi alkaa. Linkki sivulle
Anneli Heliö on suomentanut tämän Anna Ahmatovan runon vuodelta 1921. Runo on nimeämätön ja etsimäsi kohdat ovat runon viimeinen säkeistö.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne : Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s.204).Marja-Leena Mikkola on suomentanut lukuisia Ahmatovan runoja, mutta valitettavasti ei tätä.
Tästä omaelämänkerrallisesta romaanista on Suomen kirjastoissa saatavana suomenkielisten painosten lisäksi englanninkielinen ja saksankielinen laitos ja ne kaikki ovat kuvittamattomia.
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä.
Etsin tietoa tällaisesta runosta erinäisistä runotietokannoista, yksinkertaisilla hauilla internetistä, sekä kirjastojen Finna hakukoneella. Tällaisesta runosta löytyi mainintoja vain yksittäisiltä foorumeilta, joissa muisteltiin sitä lausutun joskus nuoruudessa. Arvelin, että kyseessä voisi olla humoristinen versio jostain toisesta runosta, mutta tämä teoria ei saanut erityistä tukea tekemieni hakujen perusteella, sillä esimerkiksi "pienistä perhosista" tai "puuroon lentämisestä" ei löytynyt runoja, jotka olisivat lähellä runoa, joka sinulla on mielessä. Jos haluat, voit koettaa etsiä runoa esimerkiksi monista kirjastojen suomalaisia humoristisia ja/tai perinteisiä runoja ja loruja koonneista kirjoista; esimerkiksi tässä Finnassa tehdyssä...
Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki...
Suomen käsityömuseon Kansallispuku-kokonaisuudesta löytyy ohjaus Bragen pukutoimiston sivuille, jossa Munsalan naisen puvussa on hopeaiset napit ja miehen messinkinapit, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/view-163967-…. Bragen pukutoimistosta voi kysyä lisätietoja, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/
Dräktbyrå/pukutoimisto:
050 555 8258
draktbyrabrage.fi
Olli Jalosen romaania Taivaanpallo (2018) ei valitettavasti ole käännetty englanniksi.Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Tutkiskelin Kanada-maljasta ja jääkiekon mestaruusjuhlista vuosien varrella kirjoiteltua eikä vastaani tullut viitteitä siitä, ettei alkuperäinen palkinto olisi ollut ainakin hetkellisesti seremonioissa mukana joka kerta. Vuodesta 1992 alkaen alkuperäinen palkinto on luovutettu mestarijoukkueelle vain hetkeksi: aito malja annetaan voittajajoukkueelle jäällä mestaruuden ratkettua. Tämän jälkeen otetaan tarvittavat kuvat, alkuperäinen otetaan talteen ja tilalle vaihdetaan kopio.Alkuperäinen Kanada-malja on materiaaliltaan alpakkaa. Alun perin pokaalissa oli vain sen yläosa, malja ja puualusta. Palkintoa on jouduttu korottamaan jo kahdesti, kun vuodesta 1975 lähtien pokaaliin on kaiverrettu voittajajoukkueen lisäksi myös pelaajien nimet....
Anni Swanilta ei löydy tällaista satua. Sen sijaan Topeliuksella on näytelmä, tai " Satu- kolme näytöstä" kuten Topelius asian ilmoittaa, "Suojelusenkeli".Siinä musta ja valkoinen enkeli häärivät lasten kehdon ympärillä. Kaikkein karmein satu, missä Kuolema vie lapsen kehdosta on Andersenin satu "Äiti".Siinä Kuolema käyttää hyväkseen äidin hetkellistä nukahtamista ja ryöstää vauvan kehdosta. Äiti tekee kaikkensa pelastaakseen lapsensa. Tämä sopisi myös hyvin Tuomari Nurmion "Lasten mehuhetkeen".
