1950-luvulla kerättiin jo singlemyyntilistoja, mutta niiden tiedot olivat joskus vajavaisia, eikä tarkkoja myyntilukuja kerrottu. Listat perustuivat aluksi kymmenen musiikkikaupan ilmoittamiin tietoihin. Esittäjiä ei myöskään alkuvuosina ilmoitettu, vaan kappale saattoi päästä suosioon useiden esittäjien versioina. 1953 listoilla on ykkösinä kolme kappaletta, joista mikään ei ole suomalainen iskelmä. Ensimmäisenä on Louis Armstrongin / Georgia Gibbsin Kiss of Fire, joka piti ykkössijaa yli puoli vuotta. 1.8.-1.10. ykkösenä on ollut Evelyn Künneken Egon ja loppuvuonna Percy Faithin / Mantovarin The Song from Moulin Rouge.Suomalaisia iskelmiä löytyy sen sijaan seuraavilta sijoilta pitkin vuotta. Muun muassa seuraavat kappaleet löytyvät...
Useimmiten lainausongelmiin auttaa, kun kirjautuu ulos palvelusta ja takaisin sisään. Alla muita yleisluontoisia vinkkejä vastaaviin ongelmiin:tyhjennä sovelluksen datatyhjennä selaimen välimuisti ja datakäynnistä laite uudelleenasenna sovellus uudestaanvarmista, että sovellus ja puhelimen käyttöjärjestelmä on päivitetty ajan tasalleToivottavasti näistä vinkeistä on apua ja tilanne korjaantuisi! Jos ongelma ei ratkea tai toistuu, asiasta voi laittaa vielä palautetta suoraan sovelluksen kautta: asetukset > anna palautetta. E-kirjaston sivustolla https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet kerrotaan ajankohtaisista haasteista ja kehityskohteista, ja tältä sivustolta löytyy vastauksia usein kysyttyihin...
Kiitos jo etukäteen minunkin puolestani lahjoitustarjouksestasi. Helmet-kirjastot ottavat lähtökohtaisesti vastaan lahjoituksia, jos niillä ei ole kyseistä kirjaa tarpeeksi kokoelmissaan vastaamaan todelliseen tai arvioituun kysyntään, tai jos kirja toisi kokoelmiin huomattavaa kulttuurillista arvoa. Voit viedä kirjalahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen tai vaihtoehtoisesti ottaa yhteyttä kirjastoon esimerkiksi sähköpostitse tiedustellaksesi, onko kirjastolla tarvetta tarjoamillesi kirjoille. Jos viet lahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen, voi kirjasto laittaa sen kirjakierrätyspisteeseen ne kirjat, joita se ei ota vastaan, jos ette esimerkiksi erikseen sovi näiden kirjojen takaisinnoudosta.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lastenkirjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Tässä esimerkiksi Kirjasammon hakutulokset sanalla 'perunamuusi':https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/perunamuusiMutta muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sekä kokemusasiantuntijan että Riistainfo-sivuston perusteella ammutun riistan asianmukainen käsittely todellakin edellyttää verenlaskua, suolistamista ja usein myös riiputtamista.https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/saaliin-kasittely/lin…Riistainfo suosittelee verenlaskua ja suolistamista välittömästi. Haastateltu kokemusasiantuntija kertoi: "Lintu suositaan suolistettavaksi heti, mutta ehtii sen illallakin – sanoi jahtimies joka haaveili jo seuraavasta riistalaukauksesta. Toisinaan näin toimitaan, koska linnun ei jostain syystä koeta niin helposti pilaantuvaksi kuin nisäkkäät. Ehkä anatomiastaan johtuen, koska sisäelimet ovat pienemmät eivätkä ne aina välttämättä rikkoonnu."Ehkäpä kauppias itse on suorittanut suolistamisen...
Hei, sakea voidaan juoda erilaisista astioista, mutta matala lautanen ("sakazuki") on yksi näistä välineistä joilta sakea voidaan nauttia. Lähteiden mukaan tällaiseen astiaan mahtuu sen verran vähän juomaa ja sitä käytettäessä on keskityttävä niin, että sakazukia käytetään monesti seremoniallisiin tarkoituksiin. Lähteet: https://japaniin.com/sake/https://www.urbansake.com/sake-101/sake-glossary/sakazuki/Pölkki, Miika: Sushikirja : perijapanilaisesta supisuomalaiseen
HeiEtelä-Karjalan alueella ei tällä hetkellä ole tarjolla bulgarian kielen kursseja. Myöskään netistä en löytänyt ilmoituksia yksityisopetuksesta. Paras mahdollisuutesi oppia kieltä on varmasti verkossa ja pyytää paikallista kieltä osaavaa auttamaan, jos sellaisen pystyt löytämään.
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy...
Ehkäpä puhelimessa puhuessa puhuu siksi selkeämmin ja kovemmin, jos ei näe toisen eleitä ja ilmeitä, ja näin varmistaa tulevansa kuulluksi. Sanaton viestintä on isossa roolissa kun kommunikoimme. Tutkimustulokset vaihtelevat, mutta useimmat tutkivat pitävät oikeana tietona, että 70-93% kaikesta viestinnästä on sanatonta. Kyseessä voi olla myös jomman kumman osapuolen heikentynyt kuulo tai puhelimen äänenvoimakkuus tai muu ominaisuus. Hälyisessä tilassa kasvotusten keskustelu voi siten olla hiljaisempaa, kun on ehkä mahdollista lukea huulilta osa puheesta tai ymmärtää eleistä ja ilmeistä.Tässä vielä muutama linkki joihin törmäsin asiaa tutkiessani.https://www.lifesize.com/fi/blog/speaking-without-words/https://blog.kuulu.fi/nonverbaalinen-...
Kyseessä on laulu "Olen Luojani pikku varpunen" jonka on säveltänyt Krohn, Ilmari (1867-1960) ja sanoittanut Haahti, Hilja (1874-1966).Nuotteja lauluun löytyy useammasta eri nuottikirjasta. Linkistä pääset selaamaan Helmet-kokoelmasta löytyviä nuottikirjoja, joista kappale löytyy: Olen Luojani pikku varpunen / Krohn, Ilmari | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi). Jos sinulla on Helmet-kirjastokortti, niin voi tehdä nuottiin varauksen verkossa, muussa tapauksessa suosittelen käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa henkilötodistuksen kanssa, niin saat itsellesi sitä kautta kirjastokortin.Kappaleesta löytyy myös musiikkitallenteita, joita pääsee kuuntelemaan Kansalliskirjastossa paikan päällä: Versiot - Olen Luojani pikku varpunen....
Ilta-Sanomissa vuonna 2017 julkaistussa uutisessa on haastateltu silloista Aleksanteri-instituutin johtajaa, jonka mukaan Suomen presidenteistä vain Juho Kusti Paasikivi ja Mauno Koivisto ovat osanneet venäjän kieltä hyvin. Paasikivi-Seuran sivuilta löytyvässä artikkelissa on runsaasti tietoa Paasikiven venäjän kielen taidosta ja opiskelusta. Ylen Elävästä arkistosta löytyy vuonna 1988 valmistunut Mauno Koiviston henkilökuva, jossa merkittävä osa haastattelusta käydään venäjäksi.Ilta-Sanomien uutisesta selviää myös, että Suomen presidenteistä Sauli Niinistö on opiskellut venäjää, mutta venäjänkielinen keskustelu rajoittui lähinnä normaalikohteliaisuuksiin. Presidentti käyttää apunaan tulkkia, kun keskustelukumppanin kanssa ei ole yhteistä...
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Jos arvelet, että merkeillä on rahallista tai keräilyarvoa, kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin tai valtakunnallisiin harrastajiin ja asiantuntijoihin.Suomen Filatelistiliiton artikkeli Mitä tehdä perimälläni kokoelmalla? antaa joitakin vinkkejä.https://www.filatelisti.fi/tietoa/mita-tehda-peritylle-kokoelmalle/Paikallinen postimerkkikerho voisi ehkä auttaa. Heillä saattaisi olla tietoa myös aloittelevista keräilijöistä siinä tapauksessa, että merkeillä ei ole arvoa.https://www.hmlpmkerho.fi/Myös postimerkkiliikkeet, jotkut antikvariaatit ja huutokaupat ostavat ja myyvät merkkejä.https://www.philabid.fi/Näistä kirjoista (löytyvät Hämeenlinnan kirjastosta) voisi olla hyötyä, vaikka ne onkin suunnattu keräilijöille:Postimerkkeilijän...
Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Tässä joitakin aiheeseen liittyviä kirjavinkkejä: Amanda Palo: Love island (2024). Käsittelee muun muassa addiktioita ja kuvaa päihteiden suurkulutusta.Fiona ’Elōne: Tulit luokseni kutsumatta (2022). Kuvaa nuoren ruskean äidin elämää 2020-luvun Suomessa, päihteet ja hankala suhde päihdeongelmaiseen henkilöön ovat keskeisessä osassa.Tove Ditlevsen: Aikuisuus (1971, suom. 2022). Omaelämäkerrallisen trilogian päätösosaan kuuluu kuvaus riippuvuudesta kipulääkkeisiin. Eira Mollberg: Villahousuhäpeä : dokumenttiromaani (2019). Käsikirjoittaja Eira Mollberg kertoo ajautumisestaan päihteiden väärinkäyttöön ja siitä selviämisestä. Marian Keyes: Rachelin loma (2022) ja Rachelin paluu (2023). Viihdekirjallisuuden puolelta vinkki, jossa kuvataan...
Olisiko kyse mahdollisesti Tracy Hickmanin Prossikronikat-sarjasta? Finnasta pääsee katselemaan sarjan ensimmäistä osaa tästä linkistä: Mystinen soturi | Anders-kirjastot | Finna.fiKate Thompsonin kirja Vihreän saaren laulu voisi sopia: Vihreän saaren laulu | OUTI-kirjastot | Finna.fi Libba Brayn Kauhun ja kauneuden valtakunta voisi myös liipata läheltä tai kiinnostaa muuten: Kauhun ja kauneuden valtakunta | Anders-kirjastot | Finna.fi
Mainitsemasi esimerkit olivat nuortenkirjoja. Toivottavasti aikuisten kirjatkin käyvät. Tässä joitain esimerkkejä: Havaste, Paula : Kaksi rakkautta. Gummerus, 2012. – Perheenäiti jatkaa opintojaan sodan aikana Helsingin yliopistossa. Epäsovinnainen rakkausromaani. Laulajainen, Leena : Maria ja taikalyhty : romaani nuoreta Maria Jotunista. Tammi, 2011. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vuosiin sijoittuva nuortenromaani. Nuori Maria Jotuni opiskelee Helsingin yliopistossa saatuaan vapautuksen sukupuolestaan. Kirjailijan ura on alussa.Hämeenanttila, Virpi : Suden vuosi. Otava, 2003. – Nuori nainen opiskelee kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Elämää varjostaa sairaus, epilepsia. Rakkaus naimisissa olevaan runouden opettajaan muuttaa...
Etymologisen sanakirjan mukaan konstailla (temppuilla, kikkailla; oikutella, juonitella) tulee ruotsin sanasta konst (taito, keino, taide, viisaus, ymmärrys). Samankaltaisia sanoja on myös mm. norjan ja tanskan kielissä. LähdeEtymologinen sanakirja: konstailla https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_f202dc054333466a1…
En löytänyt mahdottoman montaa suuria löytöretkiä käsittelevää ruotsinkielistä historiallista romaania, mutta tässä muutama kirja, joita voitte harkita:Landström, Björn - Havet utan ändeMarlowe, Stephen - Christofer Columbus memoarerAridjis, Homero - Från nya världen
