Astioiden ikää ei voi päätellä pelkästä tehtaanmerkistä, sillä merkki on voinut olla käytössä jopa kymmeniä vuosia. Tehtaanmerkin lisäksi astioiden iän määrittämiseen vaikuttaa astioiden malli ja koriste.
Joitakin tehtaanmerkkejä löytyy Arabian internetsivuilta: http://www.arabia.fi/designor/web/arabiawww.nsf/pages/1F17BAB0CF7E5AF7C…
Merkintöjen tulkinta-apua antaa myös Arabian museo:
http://www.arabianmuseo.fi/designor/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/7F5D…
Arabian museon sivuilla suositellaan mm. Marjut Kumelan Arabia-kirjaa (1987) sekä vanhojen tuotekuvastojen näköispainoksia, joita voit tiedustella kirjastosta.
Äidinkielen yo-tehtävät on julkaistu kirjana nimellä Ylioppilasaineita 2005, jossa on koekysymysten lisäksi niiden pohjalta kirjoitettuja aineita ja vinkkejä kirjoittajille. Se löytyy kirjastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1737483?lang=fin (Helsinki) ja muut kirjastot Finna.fi, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=ylioppilasaineita+2005&type….
Tällä hetkellä verkosta löytyvät yo-kokeet vuodesta 2008 eteenpäin Ylen sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-aidinkieli ja vuoteen 1969 asti Digitaaliarkistosta, http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Rauha Kilven kirjoittama runo "Pikku Pekan hammassärky" löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi - Rauhamaa). Kirja on varastokappalle, ja se on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Tekijänoikeudellisista syistä ilmaista nuottimateriaalia on laillisesti verkosta saatavilla vain rajoitetusti. Erilaista tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa on kyllä tarjolla melko runsaasti. Joillakin yhtyeillä saattaa olla omilla kotisivuillaan satunnaisesti joitain nuotteja.
Hakemistoja vapaasti saatavilla oleviin nuotteihin on esimerkiksi osoitteissa:
http://www.8notes.com/ , http://www.freesheetmusic.net/ , http://www.free-scores.com/ . Joissakin nuottien katselu ja printtaaminen vaatii oman katseluohjelman, joka on ladattavissa sivulta.
http://www.musicnotes.com/ on maksullinen palvelu, josta nuotit voi printata yksittäin. Palvelu vaatii oman katseluohjelman lataamisen. Maksu hoidetaan luottokorteilla.
Nuotteja on koottu...
Tällä hetkellä voimassa olevien HelMet-kirjastojen (eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen) käyttösääntöjen mukaan myöhässä palautetusta lasten aineistosta ei peritä myöhästymismaksua. Aikuisten aineistosta myöhästymismaksu on tällä hetkellä 0,20 € / vrk (enintään 6,00 € / kpl).
(Lasten aineisto ei tarkoita lasten kirjastokortilla lainassa olevaa materiaalia, vaan kirjaston tietokannassa lasten aineistoksi määriteltyä materiaalia.)
Myöhässä olevasta teoksesta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, paitsi videokasetista ja DVD-levystä 7 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.
Kirjasto siirtää saatavansa perintätoimiston...
Avain-monologi vieraita syntymäpäiville turhaan odottavasta miehestä on Juha Mannerkorven vuonna 1955 julkaisema näytelmä. Siitä on otettu uusia painoksia vuosina 1967 ja 2000. Helsingin kaupunginkirjastosta sitä löytyy useista kirjastoista, esim. uusinta painosta Itäkeskuksen, Kallion, Rikhardinkadun ja Töölön kirjastoista. Kaikki sijaintipaikat löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta.
Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997) ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) antavat kysymistäsi nimistä seuraavia tietoja:
Leevi: Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin kolmas poika, Uudessa testamentissa apostoli Matteukseen samastettu tullimies. Muistuttaa heprean sanaa lawa, joka merkitsee 'hän kääntyy puoleeni'. Raamatullisena nimenä käytetty Suomessa jo kauan, almanakassa ollut vuodesta 1950.
Ronja: nimi on yleistynyt Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvulta alkaen ja sen taustalla on Astrid Lindgrenin kirja Ronja Ryövärintytär (ilm. 1981). Lindgren on kertonut muodostaneensa Ronja-nimen kirjaansa saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (= harju järven rannalla). Venäjällä Ronja on ollut miehennimi, kutsumanimi...
Paavo Cajanderin suomennoksessa, joka löytyy ainakin teoksista William Shakespearen kootut draamat VI sekä William Shakespearen draamat 4, sitaatti kuuluu "Levoton kruunun painama on pää." - Matti Rossin viime vuonna ilmestyneessä suomennoksessa Shakespeare William, Henrik IV. Toinen osa sitaatti on saanut muodon "Raskas kruunu unen karkottaa." - Cajanderin suomennos on vuodelta 1898.
Kyseessä lienee suippumadonlakki, lat. Psilocybe semilanceata, joka on pienikokoinen, hallusinogeeninen sieni. Kuva ja tietoa tästä sienestä löytyy muun muassa kirjasta : Korhonen, Mauri: Tunnista sieni, Otava 2005. Kuvia löytyy myös hakukoneiden kuvahausta sienen latinankielisellä nimellä. Aihetta käsitteleviä nettisivuja löytyy myös runsaasti, muun muassa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Psilosybiini . Lisää nettisiuvstoja löytyy hakusanoilla madonlakit, suippumadonlakki sekä sienen latinalaisella nimellä.
Seppo Kuusikko on säveltänyt Sammakkolammella- nimisen kappaleen, joka alkaa juuri noin. Cd:n nimi on Märässä mudassa (1992). Nuottina tätä laulua ei tunnu löytyvän kirjastojen monihaulla.
Runoa ei löydy runokokoelmista Andien mainingit, Meren ja yön portit, Kysymysten kirja, Runoja ja Puhdasta tulta (äänikirja). Runo ei välttämättä sisälly mihinkään kokoelmaan.
Måns Gahrton lienee Suomessa tunnetuin Eva ja Adam -sarjastaan. Sitä on ilmestynyt jo 10 osaa, ensimmäinen niistä vuonna 1998. Osat ovat: 1.Eva ja Adam: kertomus koulusta, kavereista ja rakkaudesta, 2.Eva ja Adam. Ollako vai eikö olla - yhdessä, 3.Eva ja Adam. Rakkaat viholliset,
4.Eva ja Adam. Huijareita ja veijareita, 5.Eva ja Adam. Hanget korkeat nietokset, 6.Eva ja Adam. Viimeiset pyjamabileet, 7.Eva ja Adam. Kesäyön painajaisuni, 8.Eva ja Adam. Tanssin tahdissa, 9.Eva ja Adam. Prinssi vai tavallinen sammakko ja 10.Eva ja Adam. Aurinkoa ja risukasoja.
Evasta ja Adamista on ilmestynyt myös kaksi sarjakuva-albumia: Eva ja Adam: suukkoja ja mustasukkaisuutta 2000 ja Eva ja Adam: koviksia ja pehmiksiä 2003.
Ennen Evoja ja Adameita...
Seuraavassa joitain vinkkejä intialaisesta käännöskirjallisuudesta suomeksi aina 1861-1941 eläneestä Rabindranath Tagoresta lähtien, jonka romaani Gora(kaksi osaa) on suomennettu.
Lisäksi muutamia muita intialaisia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu ja ne ovat saatavissa pääkaupunkiseudun yhteisen Helmet-aineistotietokannan kautta:
- Roy, Arundhati,tähän mennessä ainoa teos Joutavuuksien jumala sai 1997 Booker Prize-palkinnon.
Seuraavilta kirjailioilta on useita suomennettuja teoksia:
- englantilais-intialainen Rudyard Kipling
- samoin englantilais-intialainen Salman Rushdie
- Narayan,R.K.
- Desai, Anita
- Suri, Manil, jolta on suomennettu yksi teos Visnun unet
-Desai, Kiran, suom. Hulabaloo hedelmätarhassa
Markus Jääskeläinen on...
Marie-Louise Breslausta (1856-1927) löytyi jonkin verran tietoja Internetistä:
Ranskaksi julkaistu kirja:
Marie-Louise Breslau
(toim. Kruger Anne-Catherine, Weisberg Gabriel P., Lepdor Catherine)
julk. Skira
ISBN 8884910730
joka on myynnissä ainakin verkkokauppa fnacissa ( http://www.fnac.com )
Verkkokauppa Kunstkopie.de ( http://www.kunstkopie.de ) myy mm. Marie-Louise Breslaun maalausten painokopioita, joista tässä yksi näyte: http://www.kunstkopie-server.de/static/motive/Dame-vor-dem-Spiegel-Mari… (kuva maalauksesta Dame vor dem Spiegel
Grove Art Online -tietokanta ei tunne Marie-Louise Breslau nimistä taiteilijaa.
Louise Breslau (1856-1927) nimellä löytyi Internetistä
William Hauptmanin kirjoittama englanninkielinen artikkeli http://...
ADD on tarkkaavaisuushäiriö (lyhenne tulee sanoista Attention Deficit Disorder). Web Facta –verkkotietosanakirja sanoo näin: ”lapsen on vaikea keskittyä ja kiinnittää huomio yksityiskohtiin. Häiriö tulee ilmi huolimattomuutena koulussa tai muissa askareissa. Lapsen on myös vaikea keskittyä kuuntelemaan muiden puhetta tai seurata ohjeita ja toimia järjestelmällisesti. Jos oireena on lisäksi ylivilkkautta, puhutaan ADHD-nimisestä tarkkaavaisuushäiriöstä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Hoitona käytetään mm. keskittymisharjoituksia ja oppimisterapiaa.
ADD:stä ja muista tarkkaavaisuushäiriöistä on kirjoitettu kirjoja, mm. Itsenäistyvä nuori ja AD/HD ja AD/HD nuorilla ja aikuisilla.
Esim. näiltä internetsivuilta löytyy lisätietoa:...
Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry on julkaissut kotisivuillaan ( http://www.kennelliitto.fi ) tietoa koiranäyttelyn kulusta (https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranaytt…) Kysymäsi lyhenteet ovat koirien laatuarvostelusta. Tässä suora lainaus näyttelysäännöistä:
Koirat arvostellaan luokittain näyttelysäännön mukaisessa järjestyksessä. Koirista annetaan kirjallinen laatuarvostelu ja laatumainintaa osoittava palkintonauha.
Laatuarvostelussa annetaan niin monta eri laatumainintaa, kuin koirien laatu edellyttää. Laatumaininnat: Tuomarin antaman laatuarvostelun tulee vastata seuraavia määritelmiä:
ERINOMAINEN (sertifikaatin arvoinen) voidaan antaa koiralle, joka on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta...
Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri";
tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä.
"Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on Helsingin Sanomat mikrofilmattuna 24.09.1904 lähtien. Mikrofilmejä voi selata pääkirjastossa ja niistä voi ottaa myös kopioita. Olisi tietysti hyvä jos ajankohdan voisi rajata vuoden lisäksi kuukauden tarkkuudella, muuten lehtien selaaminen vie runsaasti aikaa.
Rikostapahtumista voisi löytyä tietoa myös ajankohdan aikakauslehdistä esimerkiksi Avusta (valitettavasti Apu-lehti löytyy varastostamme vasta vuodesta 1992 lähtien). Vanhojen aikakauslehtiä tai niiden mikrofilmejä voitte tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta.http://www.lib.helsinki.fi/
Mahtaneekohan kyseessä olla Mikko Alatalon ja Harri Rinteen tunnettu laulu Ajolähtö, joka alkaa sanoilla "Mies mieheltä elämään ajetaan ne jotka tuntevat hien tuoksun. Pesä pesältä pelaajat poltetaan, harvat tekevät kunniajuoksun...". Teksti löytyy esim. kokoelmasta Alatalo, Mikko : Maalaispojan lauluja. 2001.
