Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
Tähän on hankalaa löytää mitään yksiselitteistä vastausta. Asia on mitä luultavimmin kulttuurisidonnainen sekä tapoihin ja perinteisiin liittyvä.
Säällä on varmasti osuutensa sillä kaikkien lämpimimmät ja kuumimmat säät ajoittuvat molemmissa maissa kesä-elokuun välille. Yhdysvalloissa tietyissä osavaltioissa syyskuussakin saattaa olla lähelle 30 asteen lämpötiloja.
Mitä tulee vuodenaikoihin ja niiden jakautumiseen kolmen kuukauden jaksoihin niin vuodenaikojen vaihtelu ilmenee sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan. Siksi meidän on täällä Suomessa ja varmasti myös muissa Pohjoismaissa helppo erotella ne toisistaan.
Ilmatieteenlaitos.fi
Foreca.fi
Tieteen Kuvalehti:...
Ainakin syksyllä 1939 lyhtypylväisiin maalatut valkoiset raidat liittyivät tosiaan väestönsuojeluun. Huoli lähestyvästä sodasta ja ilmahyökkäyksistä saivat viranomaiset antamaan ohjeita asuttujen alueiden pimentämiseen ja järjestämään pimennysharjoituksia. Lyhtypylväisiin maalattiin leveät valkoiset raidat, jotta ne erottuisivat pimeässäkin paremmin kadun tasolla liikkuville ja opastaisivat osaltaan jalankulkijoiden liikkumista.
Finnasta löytyy valokuva tällaisesta valkoraidoitetusta pylväästä. (Kuvaaja Hugo Sundström/ Museovirasto) https://www.finna.fi/Record/museovirasto.780e3896-bc44-4746-a050-60ed98…
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy uutisointia ajankohdan pimennysharjoituksista ja ohjeita pimennyksen...
Kannattaa tarkistaa Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston kurssitarjonta, sieltä voisi mahdollisesti löytyä:
https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto
Helsingin Työväenopistossa on kursseja lähinnä tietotekniikkaan ja digitaitoihin liittyen, mutta niistä löytyykin sitten kursseja hyvin kattavasti, täältä löytyvät kaikki kurssit: https://ilmonet.fi/
Vuonna 1968 siirryttiin kouluissa osittaiseen viisipäiväiseen työviikkoon. Tuolloin syys- ja toukokuun lauantait määrättiin vapaiksi. Täydelliseen viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vuonna 1971, eli lukuvuonna 71/72.
Lähteet mm:Pihanen, Pentti. Koulun työaikojen järjestämisestä viisipäiväiseen kouluviikkoon siirryttäessä, 1968.Karisto, A. (toim.) Suuret ikäluokat, 2005. Turun kaupungin kansakoulut. Vuosikertomus 1973https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvu…
Jalankulkijoita ovat kävelijöiden lisäksi muun muassa potkulautailijat, pyörätuolin käyttäjät, rullaluistelijat, lastenvaunujen kanssa tai suksilla liikkuvat. Jalankulkijoiden tulee noudattaa jalankulkijan liikennesääntöjä sekä käyttää kävelijöille tarkoitettua paikkaa liikenteessä. Jalankulkija on myös pyörää tai mopoa taluttava sekä jalankulkua avustavan tai korvaavan laitteen käyttäjä.
Kävelijän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Toisten tienkäyttäjien toimintaa on ennakoitava ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi.
Jalankulkijoiden kohtaamisesta todetaan Liikenneturvan verkkosivuilla: "Laki ei ota kantaa siihen, miten jalankulkijoiden keskinäiset...
Valitettavasti nettihaulla ei löytynyt tietoa kyseisestä kävelijästä. Ei myöskään artikkelitietokannasta eikä HS:n digiarkistosta.
Mkrofilmattuja Seura-lehtiä on mahdollista päästä lukemaan Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot
sähköposti osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelin numeroon 02941 23196 (ma-pe klo 10-13)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Luonnontuotteita ovat suoraan luonnosta kerättävissä olevat asiat. "Luonnontuotteita ovat marjat, sienet, yrtit ja mahla sekä esimerkiksi koristekasvit ja hyvinvointi- ja kosmetiikkatuotteiden raaka-aineet. " Linkki Maa- ja metsätalousministeriön sivulle
Voi on maataloustuote, vielä tarkemmin meijerituote.
Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä itse, mutta asiantuntijan (oikeusaputoimisto, asianajotoimisto, lakiasiaintoimisto, pankin notariaattipalvelu tms.) apua suositellaan.
Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten pitää tehdä kirjallisesti. Valtuuttajan täytyy kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoittaa valtakirja tai tunnustaa siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien täytyy tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse kertoa heille sen sisältöä.
https://dvv.fi/nain-laadit-edunvalvontavaltakirjanhttps://omissakasissa.fi/https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvontahttps://www.muistiliitto....
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta.
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Anatolian varjo. Myöskään kirjalija nimeltä Florence Richmond ei löydy Fennicasta eikä Library of Congressin tietokannasta.
Kansalaiskoulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1958. Kansalaiskoulu oli yleensä 2-vuotinen ja sinne suunnattiin opiskelemaan kansakoulun jälkeen. Kansalaiskoulun tavoitteena oli opettaa käytännön aineita, jotka tähtäsivät työelämään, mutta kursseihin kuului myös yleissivistäviä aineita. Tuntijako vaihteli kouluittain. Joissakin kouluissa tuntijako sisälsi englannin tai ruotsin opetusta.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. näistä teoksista:
Valistus ja koulunpenkki: kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (2011)
Syväoja, Hannu: Kansalaiskoulu 1958-1981: työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla (2009)
Kirjaston lyhennesanakirjoista ja muistakaan ei löytynyt nyt vastausta kysymykseesi, joten käännyin Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnan puoleen: https://www.kotus.fi/sanat.
Vastauksen mukaan Kotuksestakaan ei löydy tietoa tuollaisesta lyhenteestä. Kielitoimiston neuvoja kysyi mm. 1800-luvun kielen ja vanhan kirjasuomen asiantuntijoilta, mutta lyhenne ei ole heillekään tullut missään vastaan. Voisiko kyse olla pikakirjoittajan nimikirjaimista? Yksi kollegoista muisteli joskus nähneensä 1800-luvulla ilmestyneessä tekstissä tapauksen, jossa oli käytetty etu- ja sukunimen viimeisiä kirjaimia anonymiteetin vuoksi.
Jos romaanin tekstistä ei löydy mitään vihjettä tai vastausta lyhenteen tulkintaan, ei auttane muu kuin kysyä kirjailijalta...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei loukkaava. Amerikkalinen olisi varmasti...
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: Yhteystiedot | Suomen Sukututkimusseura (genealogia.fi)
