Kaivattu elokuva saattaisi olla Marcel Pagnolin omaelämäkerralliseen romaaniin perustuva Äitini linna (Le château de ma mère, 1990), joka on jatko-osa romaanille ja siitä tehdylle elokuvalle Isäni kunnian päivä (La gloire de mon père). Molemmat elokuvat ohjasi Yves Robert. Näistä kahdesta romaanista ainoastaan Isäni kunnian päivä on suomennettu.
Le Château de ma mère | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Jake Nyman on laatinut listan Hectorin suomeksi levyttämistä, hänen itsensä sanoittamista kappaleista.
Suluissa on alkuperäisen levytyksen esittäjä ja kappaleen nimi. Jotkut Hectorin sovitukset perustuvat tosin originaaliesitysten jälkeen ilmestyneisiin myöhempiin versioihin.
Ainokainen (The Beatles: She's a Woman)
Ei mittään (The Fugs: Nothing)
Elämä on politiikkaa (Bob Dylan: Political World)
Hassu huilumies (The Beatles: Fool on the Hill)
Hei leidi hei (Bob Dylan: Lay Lady Lay)
Huomenta tyyny (Larry Finnegan: Good Morning Tears)
Jäi talo tyhjilleen (Consortium: Copper Coloured Years)
Jos lehmät osais lentää (David McWilliams: The Days of Pearly Spencer)
Jos lukisit kuin kirjaa (Gordon Lightfoot: If You Could Read My Mind)...
Esimerkiksi kreikankielisessä ἀάατος-sanassa (aaatos) on kolme a-vokaalia peräkkäin: http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=a)a/atos
Tämän Eesti Keele Instituutin ohjeen mukaan joihinkin viron kielen sanoihin, joissa on kolme samaa kirjainta peräkkäin, voi laittaa yhdysviivan, mutta tämä ei ole pakollista, esimerkiksi plekkkatus = plekk-katus (peltikatto), tikkkontsad = tikk-kontsad (stilettikorot): https://keeleabi.eki.ee/?leht=8&id=106
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai välittää eteenpäin....
"Johdantaan joutuminen" ei ole vakiintunut ilmaus, mutta runoilija A. W. Forsman (myöhemmin Koskimies) tätä kuitenkin käytti sittemmin virtenä 462 tunnetuksi tulleessa runotekstissään. Alun perin 'Soi kiitokseksi Luojan' -nimellä tunnettu laulu on peräisin Helsingin yliopiston vuoden 1897 promootiokantaatista, johon musiikin sävelsi Jean Sibelius. Kantaatin osana Koskimiehen teksti oli kaksisäkeistöinen, ja johdantaan joudutaan sen jälkimmäisessä säkeistössä, virsitutkija Tauno Väinölän "oudolta kuulostavaksi säepariksi" nimittämässä tekstikohdassa: "Hän onneen meidät ohjaa, / Jos joutuu johdantaan." Kieltämättä oudolta kuulostavalla ilmauksellaan "johdantaan joutumisesta" Koskimies lienee halunnut luoda mielikuvan vaikeaan tilanteeseen...
Lastenkirjainstituutin Päivi Nordling vastasi seuraavalla tavalla: Vastaavanlainen kysymys on joskus esitetty meille tänne instituuttiin: mitkä kirjat ovat sellaisia, joita voi pitää sukupolvikokemuksena eli jotka (melkein) kaikki eri puolilla maailmaa asuvat alle 30-vuotiaat ovat lukeneet. Tähän ryhmään kuuluvat ehkä monet Astrid Lindgrenin kirjat, myös Tove Janssonin muumikirjat ja uudemmista J. K. Rowlingin Harry Potterit. Mahdollisesti kirjoja on listattu jonnekin, mutta en pysty äkkiseltään sanomaan mistä tällaista tietoutta löytäisi.
Onnetista poimin asiasanalla klassikot muutamia teoksia joista voi lähteä haravoimaan klassikoita, päällimmäisenä kaksi:
01.58 NYSTRÖM, Karna
100 böcker att läsa innan man blir vuxen
Lund : BTJ Förlag...
Talossa ei asu nykyään varsinaisesti ketään. Huvila rakennettiin 1852 ruukinpatruuna Adolf Grönbergin toimesta. Sen jälkeen talossa asui mm. tupakkakauppias Jakob Fiinnilä perheineen. Fiinnilän tytär meni naimisiin Harald Bouchtin kanssa ja huvila siirtyi Bouchtin suvulle useaksi vuosikymmeneksi. 1940-luvulla tilat vuokrattiin kesävieraille ja lopulta Bouchtit myivät tilan Mustasaaren kunnalle vuonna 1963.
Svenska YLE halusi tehdä Strömsötä muualla kuin studiossa ja he etsivät kaunista taloa, joka sijaitsisi meren äärellä. Talossa pitäisi olla myös puutarha ja tilaa eri toiminnoille. Vaasan kaupunki osti Mustasaarelta tilan ja remontoi sen. Vaasan kaupunki teki pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Yle:n kanssa ja ohjelman teko saattoi alkaa...
Yleisellä tasolla voi vastata lyhyesti, kyllä ovat "jotain sukua". Kaikissa eurooppalaisissa on jonkin verran idästä (Aasiasta) peräisin olevia perintötekijöitä aivan kuten kaikilla Aasiassa elävillä on lännestä peräisin olevia perintötekijöitä. Mutta kun asiaa ruvetaan tarkentamaan, joudutaan erittäin monimutkaisten kysymysten äärelle. Ensimmäiseksi pitäisi määritellä, kuka on "suomalainen". Nykyisin Suomi-nimisen valtion alueella elävillä ihmisillä on hyvin sekalainen perimä, vaikka hyvin karkealla tasolla väestö jakautuu "läntiseen" ja "itäiseen" suurryhmään. Ei ole yhtä "suomalaista", jonka perimä voitaisiin yleistää. Saamelaisen suomalaisen perimä poikkeaa ahvenanmaalaisen suomalaisen perimästä siinä missä jokaisen yksilön perimä...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Tämän palvelun aikaisempi vastaus kysymykseen "Oliko Jeesus historiallinen henkilö" https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-dokumentit-todistaa-etta-jeesus
Lisätietoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-olisivat-sellaisia-kirjoja-joissam
https://yle.fi/uutiset/3-9952997
Seuraavista teoksista voisi olla apua pohdintoihinne:
Jeesus Nasaretilainen / Paul Verhoeven, 2015
Tieteen ja uskonnon dialogi / Alister McGrath ; [käännös: Anne Leu]. 2015
Jumalharha / Richard Dawkins ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. 2007 Toisaalta Dawkinsin näkemyksiä käsitellään Helsingin hiippakunnan sivuilla http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/piispa/helsingin_hiippakunnan_pi…
Johdatus uskonnonfilosofiaan / Olli-Pekka Vainio, Aku Visala, 2011
Tuntematon...
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama "Pikku syntinen" löytyy seuraavista nuoteista:
Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan, osa 18 (nuotinnos harmonikalle, sointumerkit, sanat, alkusanat: "Mä kerran kadulla kaupungin")
Ohjelmistoa kaksiriviselle harmonikalle / koonnut Raimo Urpilainen (melodia, sointumerkit)
Rientolan kaksirivisten soitteita / koonnut Toivo Sundqvist (melodia, sointumerkit)
Valssin "Lumottu puutarha" on säveltänyt Vale Tynys (eli Valto Tynnilä) ja sanoittanut Veikko Virmajoki (eli Arvo Kalliola). Se alkaa: "Siell' on ruusut kuin yö". Nuotti löytyy nuottivihosta Viimeisiä levysäveleitä y.m. 16 (melodia, sanat).
Eino Sipposen säveltämän ja Leevi Lahtisen sanoittaman valssin "Muisteloissa" nuotti sisältyy nuottivihkoon...
Mitään varsinaista listaa meillä ei ole mutta Eino Leino seuran sivuilla on laajat tietopaketit sekä Eino Leinon elämästä että tuotannosta. "Eino Leino" -otsikon alta löytyy sekä proosatuotanto, runoteokset että näytelmät. "Leinon tekstejä" -otsikon alla kerrotaan, että on arvioitu, että Leino kirjoitti n. 1900 kpl sanomalehtitekstejä. Katso tarkemmin osoitteesta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi
Jos eivät nämä tiedot vielä riitä voi lisäkysymyksiä lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, sivulta http://www.finlit.fi/ löytyy kysymyslomake.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei sensuroida vastauksia aihepiirien vuoksi. Vastaukset, joita emme julkaise, sisältävät henkilökohtaisia tietoja kysyjistä tai muista yksityishenkilöistä tai koskevat sellaisia asioita (esim. varausasioita tai lainaajatietoja), joista muille lukijoille ei ole hyötyä. Palvelumme periaatteet löytyvät sivulta Tietoa palvelusta, http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/tietoa-palvelusta/ . Mainitsemasi kysymys näyttää siltä kuin se olisi tahattomasti jäänyt suljettuun arkistoon, siirsin sen julkiseksi.
Nina Granlund
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaava suunnittelija
Kirjastot.fi-toimitus
Vaikuttaa vahvasti siltä, etteivät edes etymologiaan paneutuneet tutkijat tai harrastajat osaa selittää termin taustaa. Dösä (tai dösa, kuten jotkut sen haluavat kirjoittaa) voi olla omaperäinen väännös sanasta "bussi" tai "busa", mutta sellaistakin on arveltu, että termin takana olisi ruotsin kielen sana "dosa", rasia. Tässä teoriassa oletetaan, että bussi olisi yleisesti koettu "purkkimaisena", ahtaana kulkuvälineenä.
Itsekin termiä "dösä" käyttäneenä en muista koskaan miettineeni sanan etymologiaa tai kuulleeni sen selityksiä. Oma veikkaukseni on, että se on kekseliäs väännös "busasta".
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Suomalaisten sukunimet eivät ole olleet viime vuosisatojen aikana välttämättä pysyviä, vaan vaihtuneet monista syistä.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkijan Sirkka Paikkalan artikkeleita aiheesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm
Rajakarjalaisten sukunimien muuttumisesta on Outi Patronen tehnyt lisensiaatintyön (Rajakarjalainen sukunimistö ja sen muuttuminen, Helsingin yliopiston ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2009). Työ on luettavissa myös verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39960/rajakarj.pdf?seq…
Slobo on vanha Helsingin slangin venäläistä tarkoittava sana. Sana on venäläisperäinen laina. Se on yleensä merkitykseltään kielteinen ja halventava. Nämä tiedot slangi.net-sivustolta ja Kielitoimiston sanakirjasta:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/H217.html
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - Stadin slangin suursanakirja (2000) mainitaan sen muiksi merkityksiksi myös nämä: venäjän kieli (1900-1930-l.), neuvostovenäläinen, neuvostoliittolainen (1930-1980-l.), sotilas yleensä (1910-1930-l.), venäläinen sotilas ja venäläinen sotilasslangi).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston osastoista ainoastaan tieto-osastosta on tehty pohjakartta, johon on merkitty osaston luokkien sijainnit.
Karttoja löytyy tieto-osastolta useampi kappale. Ne on sijoitettu valoaukkoa sekä porraskuilua kiertäville kaiteille. Kartat on painettu A3 kokoiselle paperille ja laminoitu muovilla. Sähköisessä muodossa vastaavaa karttaa ei löydy.
Pääkirjaston kaikilta osastoilta, luukuun ottamatta lasten ja nuorten osastoa, löytyy myös kartat, jotka tarjoavat yleisen katsauksen kunkin osaston aihealueista ja aiheryhmistä. Tieto-osastolla kartta sijaitseen osastolle johtavan portaikon yläpään lähettyville sijoitetussa ilmoitustaulusssa, kirjallisuus ja taiteet osastolla neuvontatiskiä vastapäätä olevassa...
Voisiko kysymyksessä olla Nallevaarin joulu -niminen laulu, jossa IHAN nallea naurattaa? Se löytyy Laila Halmeen esittämänä cd-levyltä Joulumaa : klassikot : Hauskat joululaulut.
