Telma on englantilaisen kirjailijan Marie Corellin luoma nimi. Hän kirjoitti 1880-luvulla yhteiskunnallisen romaanin Thelma. Romaanin päähenkilö oli Thelma-niminen norjalainen prinsessa. Nimi yleistyi nopeasti eri maissa ja sai suomessa muodon Telma.
En valitettavasti löytänyt tietoja nimen yleisyydesta.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/1D0F8D865126D925…
Voisikohan nimipäivää viettä esimerkiksi jonkin samantyyppisen nimen kuten Elma, Alma, Hilma, Vilma yhteydessä?
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimikirja
Kustantaja Tammelta kerrottiin, että kirjoilla oli aikoinaan sen verran huono menekki, että kirjojen kääntäminen keskeytyi. Suunnitteilla on kuitenkin, että kirjoja alettaisiin taas kääntää, muuta mitään aikaa he eivät osanneet sanoa. Kääntämättä ovat ainakin vielä seuraavat Jean Estorilin Anne-kirjat: Drina ballerina, Drina dances in Madeira, Drina goes on tour, Drina dances in Paris, Drina dances in Switzerland, Drina dances in New York, Drina dances alone, Drina dances on stage
Nimi Hemmi on puhuttelumuoto nimestä Hemminki. Hemminki-nimi on alkujaan muunnos joko pohjoismaisesta Hemmingistä, jonka merkitys on epäselvä tai nimestä Henning, joka puolestaan on saksalainen muoto nimistä Henrik ja Johannes.
Mertsiä käytetään itsenäisenä naisennimenä jonkin verran, lisäksi se on yksi Meerin puhuttelumuodoista. Miehennimenä Mertsi (tai Mertti) on peräisin tunnetun Genoveva-legendan herttuattaren pojan nimestä Smertsi.
Nimi Valdemar on alun perin tanskalainen muodostelma slaavilaisesta Vladimir-nimestä. Nimen alkuosa valde tarkoittaa ’valtaa’, loppuosa mir ’rauhaa’.
Allan on alun perin englantilainen (kelttiläinen) nimi, jonka merkitys on epäselvä. Nimi on ilmeisesti lähtöisin Bretagnesta, ranskassa siitä on olemassa...
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
Hilja Valtoselta tällainen juonikuvio kyllä löytyy romaanista Ruskapäiviä (Otava, 1975). Kirjan päähenkilö on eläkkeellä oleva opettajatar, jolle tapaus on sattunut nuoruudessa ja joka nyt tapaa näin pelastamansa miehen uudestaan.
Ammatillisen koulutuksen tutkintonimikkeet englanniksi - suositus käännöksiksi -monisteesta (45/1997) löytyy vain merkonomin nimike. Monisteen sarakkeista uudessa rakenteessa toisen asteen kohdalla liiketalouden perustutkinto, merkonomi on Vocational Qualification in Business and Administration (merkonomi) ja opistoasteen kohdalla liiketalouden opistotutkinto, merkonomi on Diploma in Business and Administration (merkonomi). Väistyvässä rakenteessa on erilaisia merkonomeja kuten (opistoasteen) merkonomi, matkailulinja - Diploma in Business and Administration, Tourism (merkonomi); uudessa rakenteessa on matkailualan tutkinto - Diploma in Tourist Industry. Tietoa saa myös Opetushallituksen sivuilta Ammatillisten tutkintojen nimikkeet...
Kyllä rahoilla on edelleen arvoa, mutta mitään keräilyharvinaisuuksia ne eivät ole. Rahan kunto vaikuttaa huomattavan paljon rahan keräilyarvoon. Huippukuntoinen raha saattaa olla jopa 100 kertaa arvokkaampi kuin kolhiintunut ja käytössä kulunut raha. Tarkan arvion rahan arvosta saat rahaliikkeistä. Rahaliikkeiden osoitteita ja puhelinnumeroita löytyy puhelinluettelosta sekä internetisä googlaamalla.
Tarkistin rahojen arvot rahaluettelosta "Standard Catalog of World Paper Money, 9th edition" ja sen mukaan kyseiset setelit ovat yleisiä. Vuoden 1922 50000 markin arvoksi annettiin kunnosta riippuen 50 sentistä 5 euroon. Vuoden 1923 50 miljoonan markan setelin arvo vaihtelee 10 sentin ja 3 euron välillä.
Lähde:
"Standard Catalog of World Paper...
Aiheesta tietoa kannattaa etsiä kunnan rakennusjärjestyksestä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 14 § mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea muun muassa rakentamistapaa, aitoja ja muita rakennelmia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#P14
Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä todetaan, että pientalotontilla lupaa ei tarvitse hakea asuinpientalotonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentamiseen, kun ne ovat yhteensä enintään 1,6 metriä korkeita, ja kun naapuritontin omistaja tai haltija hyväksyy niiden rakentamisen;
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/4c1d80004a17215784b4ec3d8d1d4668/Rake…...
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
Netistä muistovärssyjä löytyy seuraavilta sivuilta
Positiivarit, http://www.positiivarit.fi/Content.aspx?1fcb43be-44d2-4e8c-8ed2-b3e2c11…
Helsingin hautauspalvelu, http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka, http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria-hautaustoimistot, http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo, http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Aihepiiristä löytyy myös kirjallisuutta, jota kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostanne. Aforismi- ja värssykokoelmia : 1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun (1969) 2.Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun (edellisen teokset 3. uudistettu versio 1994) 3.Ssanoista kauneimmat :...
Vastaus kysymykseen 2: Wikipediassa asia on selitetty seuraavasti: Sanan Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Suomenlahden pohjukkaa. Vanhastaan sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on arveltu kantabaltin sanaa *zemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen selityksen mukaan sana olisi lainattu indoeurooppalaisesta ihmistä tarkoittavasta...
Valitettavasti suomen kielistä äänikirjaa ei ole olemassa. Joitain pienille lapsille tehtyjä lyhyitä satukasetteja on, mutta ne eivät kyllä sovellu kyseiseen tarkoitukseen. Kehotankin vaihtamaan esitelmän aihetta!
Tavallinen syy mikroaaltouunissa kipinöintiin on se, että sulatusastiana on käytetty metalliastiaa. Myös uunin likaisuus tai kierrätyspaperista valmistetut tuotteet (voivat sisältää epäpuhtauksia) aiheuttavat kipinöintiä.
Jäisten marjojen tai kasvispalojen kipinöintiin antaa Helsingin Energian asiakaslehti Helen (nro 4, 2005) myös tällaisen syyn:
"Jäiset palat ja ilma aiheuttavat yhdessä
uunin mikroaaltokenttään ns. kentäntihentymiä,
jotka ilmenevät kipinöintinä. Ilmiöstä ei ole mitään
haittaa. Kun jäiset kasvikset pannaan astiaan ja
pohjalle tilkka vettä, ei kipinöintiä esiinny."
http://www.helen.fi/palvelut/helen/0504Helen.pdf
Valitettavasti Kemin eikä Suomen kirjastoissa ole nuottivihkoa (sanoja) Eero Avenin kappaleelle Naltioon.
Ainut mistä sanat voisi saada on kuunnella ne Avenin CD-levyltä.
Kemin kirjaston musiikkiosastolla kappale löytyy Avenin CD:ltä Miljoona ruusua. Kappaleessahan on "Uraliin"-laulun sävel.
Helsingin Yliopiston kirjaston pätevä henkilökunta kehottaa käyttämään kirjoittamisesta ja kirjoituksen historiasta hakutermiä "kirjoitusjärjestelmät", englanniksi "writing sytems" tai sitten yhdistämällä kieli ja kirjoittaminen, esim. kiinan kieli - kirjoittaminen.
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, esim "The world´s writing systems", "Handbook of scripts and alphabets" ja "The Blackwell encyclopedia of writing systems". Kaikki edellämainitut löytyy Helkasta.
Runo löytyy Kyllikki Mäntylän pakinakokoelmasta pakinasta nimeltä Muistoalbumi. Se ei kuitenkaan ole Mäntylän kirjoittama, vaan pakinassaan hän kertoo sen olevan Aakkoset eli terveysneuvoja pienokaisille -nimisestä kirjasta. Kirja voisi olla tämä: Aakkoset / Zaida Eriksson-Lihr antaa terveysneuvoja pienokaisille heidän jokapäiväisessä elämässään Anna Inkeri Relanderin kirjoittamissa hauskoissa Abc-runoissa (ilmestynyt 1935) tai tämä:
Tohtori-tädin terveys-aapinen : Zaida Eriksson-Lihr jakaa tässä hupaisessa aapisessaan terveydellisiä neuvoja pienokaisille jokaisen päivän varalle (1946). Runo olisi siis ilmeisesti Anna Inkeri Relanderin kirjoittama.
Zaida Eriksson-Lihrin kirjoja löytyy ainoastaan muutamista yliopiston kirjastoista, mutta...
Kohtaamispaikka Lasipalatsissa on tämä mahdollisuus. Aika varataan Astan kautta eli https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74. Kohtaamispaikan osoite on Mannerheimintie 22-24 eli Lasipalatsi.
Eri merkeillä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta.
Tässä kolme vanhaa vastausta:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä...
Tässä muutamia ehdotuksia:
http://www.hintatakuu.com/
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Vitsit
http://www.mankeli.com/vitsit/
http://www.vitsit.biz/vitsit
http://www.dlc.fi/~frank/huumori/
http://fi.wikibooks.org/wiki/Vitsit
http://www.vitsiniekka.com/jokes.aspx?id=7
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
