Taitaapa olla vain legendaa, mitä Iskuun tulee. Jaakko Pulli sävelsi Puusepän jo vuonna 1920 Tatu Pekkarisen sanoihin. Sävelmästä laadittiin vuosien mittaan lukuisia sovituksia erilaisille esityskokoonpanoille. Isku puolestaan aloitti pienyrityksenä vasta vuonna 1928. Samana vuonna tekijänoikeuslaki sattumoisin astui voimaan, ja Puusepän foxtrot-versio levytettiin: tästä Suomi Jazz -orkesterin ja laulusolisti Ville Alangon äänitteestä tuli suuri menestys, mutta Iskuun levynteko ei siis liittynyt mitenkään. - Myöhemmin kappaleen menestyksekkäimmäksi levytykseksi tuli Kullervo Linnan Humppaveikkojen ja solisti Teijo Joutselan klassikkoesitys.
Ei kuitenkaan savua ilman tulta: tässä legendassa ollaan sikäli oikeilla jäljillä, että lahtelainen...
Valtion ravitsemisneuvottelukunnan mukaan ihmisen ravintoaineiden tarpeesta ja terveyttä edistävän ruokavalion koostumuksesta vallitsee vahva yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti. Sen vuoksi eri maiden ravitsemussuositukset muistuttavat pääperiaatteiltaan hyvin paljon toisiaan.
Miten sitten koota päivittäinen ruokavalio mahdollisimman halvalla on toinen kysymys. Villivihannesten käyttö, leivän leipominen, tähteiden käyttö ja ruokalistojen suunnittelu ovat hyviä keinoja pitää ruokamenot kurissa. Näitä keinoja on Suomessakin käytetty pula-aikoina, kun ruoka-aineista on on todella ollut pulaa.
Suomessa Marttaliitto on julkaissut Penninvenyttäjän käsikirjaa vuodesta 1993, vuonna 2006 julkaistiin 20. täysin uudistettu painos. Marttaliiton...
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilla säilytetään Turun Sanomia vuoden ja kuluvan kuukauden ajan irtonumeroina ja sidottuna kolme vuotta. Mikrofilminä meiltä löytyvät kaikki ilmestyneet Turun Sanomat. Uutistorilla on paikanpäällä 17.1.1977- lähtien, näitä vanhemmat lehdet ovat saatavilla varastostamme. Voit tarkemmin tiedustella lehdistä ja mikrofilmeistä uutistorin palvelupisteen numerosta 02-2620621.
Kuopion pitäjän asukkaista ei ole julkaistu vastaavaa teosta kuin Kajaanista, mutta muutamia yksittäisiä julkaisuja on olemassa. Teuvo Julkunen on julkaissut teoksen Julkusten suku : Kuopion Julkulan Julkusten jälkeläisten todennäköinen hajautuminen 1600-luvun Julkulasta Kuopion pitäjän eri kyliin 1770-luvulle asti maakirja-, henkikirja- ja kirkonkirjamerkintöjen mukaan (2005). Tyyne Rissanen on julkaissut teoksen Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään. Nämä kaksi ovat ainoat sukututkimuskirjat, joissa on maininta Kuopion pitäjästä. Kuopion suvuista on tehty muutama tutkimus, esim. Strengellien sukukirja (2005). Hartikaisen sukuun liittyvä teos on Soisalon saaresta maailmalle : Sigfrid...
Nimen ”Celeste” alkuperästä kertoo Behind the Name -sivusto osoitteesta http://www.behindthename.com/name/celeste. Sivuston mukaan se on feminiininen muoto muinaisesta roomalaisesta nimestä ”Caelestis”, jonka merkitys on sivuston mukaan ’of the sky, heavenly’ eli ’taivaan, taivaallinen’.
Suomalaisten sukunimien alkuperiä ja merkityksiä löytyy sukunimikirjoista. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) lienee laajin esitys niistä. Vanhempia teoksia ovat ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ja Mikkosen ja Paikkalan ”Suomalaiset sukunimet” (Weilin+Göös, 1993). Ulkomaalaisten nimien alkuperiä löytyy Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://surnames.behindthename.com.
Välttämättä kaikkien sukunimien alkuperiä ei kirjoista löydy, mutta yleisimmät sukunimet lienee otettu mukaan aika kattavasti. Kirjojen selityksiin kannattaa suhtautua riittävällä varauksella, koska ne saattavat olla välillä vain arveluita. Sukunimillä voi olla myös useita eri alkuperiä, joten kirjojen selityksiä ei voi ihan...
Bonanza-sarjaa on esitetty TV 2:ssa vuonna 1998 lauantaisin klo 10 ja vuonna 1999 keskiviikkoisin iltapäivällä. Lassie-sarjan esittämisestä en löytänyt tietoja 90-luvun tv-ohjelmatiedoista.
Lue lisää Bonanzasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonanza
ja Lassiesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lassie
Kouvolan pääkirjastossa voi käydä itse tutkimassa vanhoja tv-ohjelmatietoja esim. Kouvolan Sanomista mikrofilmeillä. Aika tulee varata kirjaston lehtisalista puh. 020615 5238.
90-luvun alussa oli kolme pääkanavaa TV 1, TV 2 ja TV 3. TV 3:sta tuli MTV 3 vuonna 1993. Nelonen aloitti vuonna 1997.
Tilastokeskuksen julkaisemat rahanarvokertoimet löytyvät osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2010/khi_2010_2011-01-14_tau_001.ht….
Suomen Pankin sivuilla annetaan taulukon käyttöön seuraava ohje: "Kun muunnetaan vuoden x rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa muunnetaan vuoden x rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2009 rahaa. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen." (http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/faq/Pages/rahan_arvo.aspx)
Kyseessä on kaiketi vuoden 1701 virsikirjan numero 274 "Pois makia mailma jää! Mun sielun' päänänsä Täält pyrkii ylös vielä...", joka vuoden 1886 virsikirjassa oli numerolla 392 ("Pois mailma makia! Sieluni halajaa Pois turhuudesta tästä...") ja vuoden 1938 numerolla 452 ("Pois turha maailma, Sua en mä halaja..."). Uusimpaan vuoden 1986 kirjaan teksti ei enää päässyt.
Vuoden 1701 virsiin löytyy nuotit teoksesta
Yxi tarpelinen nuotti-kirja : Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö : Näköispainos ja kriittinen editio / Toimittanut Erkki Tuppurainen. -Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001.
Osa näistä sävelmistä löytyy myös sivulta
http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/vv.html
Nähdäkseni ei kuitenkaan numero 274 (mahdollisesti...
P.C.Castin Yön talo-sarjan neljäs osa Piinattu ilmestyy myöhemmin tänä vuonna ja tilataan Lappeenrannan kirjastoihin kustantajan syksyn ennakkolistalta. Voit kysyä kirjaa syksyllä elokuusta lähtien lähimmästä kirjastostasi tai tarkistaa saatavuuden itse kirjaston aineistohaulla osoitteessa http://weborigo.lappeenranta.fi/ .
Myöhempiä osia tilataan Lappeenrannan kirjastoihin sitä mukaa kun niitä ilmestyy.
Kuosa on karjalainen sukunimi, josta löytyy tietoja muun muassa Hiitolasta, Kurkijoelta, Kirvusta, Valkjärveltä ja Räisälästä. Nimeä on verrattu sanaan 'kuosu', jolla on useita merkityksiä, kuten 'suunta', 'kauha', 'vako', 'uurre', 'ryppy' ja niin edelleen, joista jokin saattaisi olla nimen lähtökohtana. Nimi saattaa juontaa juurensa myös toisaalta, goottien nimityksesta kehittyneestä laajasta nimiryhmästä, kuten 'Kuutti', 'Kausa', 'Kauso', 'Kuoto', ’Kauto’ ja niin edelleen. Myös saksalaiset muodot ’Goza’, ’Gozo’, ’Cozo’ ovat voineet mukautua asuun ’Kuosa’.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja ( Otava, 1988)
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkälaista tietoa kellosta kaipaat. Mikäli olet kiinnostunut hinta-arviosta, niitä antavat huutokauppakamarit ja antiikkikauppiaat. Yhteystietoja löytää Internetistä esim. Google-hakukoneen avulla.
Suomen Antiikkikelloklubin internetsivut löytyvät täältä: http://www.antiikkikelloklubi.org/id1.html. Klubilla on myös keskustelupalsta, jolla voi esittää kelloaiheisia kysymyksiä: http://www.suomenantiikkikelloklubi.com/forum/index.php.
Suomen Kellomuseosta (http://www.kellomuseo.fi/) kerrottiin, että kyseessä on suurella todennäköisyydellä suomalaisella nimellä markkinoitu, mutta ulkomaista alkuperää oleva kello. Veljekset Sundqvist on siis valmistuttanut kellot ulkomailla ja merkityttänyt kellotauluun oman nimensä...
Sarjakuva on juonellinen piirroskuvasarja, johon tavallisesti liittyy teksti (Kielitoimiston sanakirja). Sarja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Sana on mitä ilmeisemmin vanha ja omaperäinen. Kuva-sana on vanha germaaninen laina. (Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005)
Valitettavasti en minäkään onnistunut löytämään Internetistä suomeksi varsinaisia kokonaisia tarinoita. Suomi-Irlanti -seuran Turun osaston kotisivuilla kerrotaan joidenkin perinteiden taustoista: http://www.finnish-irish.fi/turku/ (valitse vasemmasta reunasta "Juhlapäiviä ja perinteitä").
Irlannin historiasta löytyy tietoa mm. Suomen Dublinin suurlähetystön sivuilta, http://www.finland.ie/public/default.aspx?nodeid=43818&contentlan=1&cul….
Kirjastosta sen sijaan löytyy jonkin verran aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
James, Simon: Keltit (Otava, 2005)
Sjöblom, Tom: Druidit : tietäjiä, pappeja ja samaaneja (SKS, 2006)
Veggi, Giulio: Matka Irlantiin : kelttiperinteen ja myyttien saari (ICP, 1993)
Irlantilaisia kansansatuja löytyy...
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Nuortenkirjailija Helena Meripaasi on esitelty teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa - Helsinki : BTJ, 2004. Myös hänen kustantajansa Otavan sivuilla on lyhyt kirjailijaesittely ja teosluettelo osoitteessa: http://otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/meripaasi_helena
Lisäksi löytyy muutamia kirja-arvosteluja esim. HS.fi-sivuilta ( http://www.hs.fi/haku/?haku=Helena+Meripaasi )ja Onnimanni-lehdestä, jossa Koirahullun päiväkirja- sarjan osia on arvostelu numerossa 1/2006, s. 49-50.
T.S. Eliotin runoelma "The Hollow Men" on suomennettu nimellä "Ontot miehet" ja kokonaisuudessaan se sisältyy teokseen "Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja" (Otava, 1949 ja 1988).
Runon viimeiset säkeet kuuluvat suomennoksessa näin:
"Tällä tavoin maailma loppuu
ei paukahtaen vaan kitisten."
(suom. Kai Mäkinen)
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/
https://www.helmet.fi/
