Tässä aiheeseen liittyvää aineistoa.
Tietokirjallisuutta:
Friis, Leila: Lasten ja nuorten mielenterveystyö (WSOY, 2004)
Helposti särkyvää : nuoren kasvun turvaaminen (Kirjapaja, 2007)
Lasten- ja nuorisopsykiatria (Duodecim, 2004)
Mieli maasta : masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen (PS-kustannus, 2011)
Mun on paha olla : näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (PS-kustannus, 2009)
Nuoren aika (WSOY, 2003)
Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen (Duodecim, 2006)
Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä. 9, Itseään viiltelevä nuori (Nuorisopsykoterapia-säätiö, 2007)
Soisalo, Raul: Särkyvä mieli : lasten ja nuorten psyykkinen oireilu (Suomen psykologinen instituuttiyhdistys, 2012)
Kaunokirjallisuutta:
Bell, Julia: Ahmatti...
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla....
Kirjaa, johon olisi koottu eri kirjoittajien puutarha-aiheisia aforismeja, ei valitettavasti löytynyt. Tässä pari kirjaa, joissa on kirjoittajansa ajatelmia aiheesta:
- Paavilainen, Kukkanainen
- Exley, Pienen pieni puutarhakirja
Monissa puutarhakirjoissa on myös aforismeja, esimerkiksi näissä:
- Jacobs, Peace of Mind
- McDowell, The sanctuary garden
Tässä vielä joitakin yksittäisiä aforismeja ja aihetta sivuavia ajatelmia:
Mikään ei ole kovin tärkeää paitsi puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää (kiinalainen sanonta)
Jos omistat puutarhan ja kirjakokoelman, sinulta ei puutu mitään. (Cicero)
On vaikeampi rikkoa tapaa kuin luontoa vastaan. (Pythagoras)
Et voi astua kahdesti samaan jokeen (virtaan, suihkulähteeseen tms.), uudet...
Lahden kaupunginkirjaston kesätyöpaikat tulevat hakuun Lahden kaupungin verkkosivuille maaliskuussa.
http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/0EFC66C25A29C123C22573F4003C6FF1
Lahden kaupungin kesätyöpaikat 2013
Lahden kaupunki tarjoaa noin 350 kesätyöpaikkaa koululaisille ja opiskelijoille. Kesätyön pituus on yksi kuukausi. Halutuimpia kesäpestejä ovat perinteisesti olleet työt kirjastoissa ja päiväkodeissa. Kesätyöt voivat viedä myös näyttämön lavalle, maauimalaan tai arkeologisille kaivauksille. Palkka kesätyöjaksolta on 800 euroa koululaisille ja 900 euroa opiskelijoille.
Haku kaupungin kesätyöpaikkoihin alkaa 4.3.2013.
Lisätietoja tarvittaessa:
Työllisyysasioiden päällikkö
sami.kuikka(a)lahti.fi
Kansallisbibliografia Fennican mukaan tamperelaisesta kuorma-autokauppiaasta, Pekka Mäkisestä, ei ole kirjoitettu kirjaa http://fihttps://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?
Wikipediassa hänestä on luettavissa artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen
Martat neuvovat kiehauttamaan tummuneet ruokailuvälineet (ruostumattomasta teräksestä valmistetut, ei hopeiset) vedessä, johon on lisätty pyykinpesu- tai konetiskiainetta. Pesun jälkeen huuhtele ja kuivaa.
http://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/astiat-ja-tyovalineet/usein-k…
Kotilieden verkkosivuilta löytyy yksityiskohtainen ohje:
http://kotiliesi.fi/koti/koti-sisustus/lasit-ja-aterimet-kiiltaviksi
Huithapeli-sanaa voidaan käyttää kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A-K, 2006). Sanalle ei löytynyt kielitieteellistä selitystä.
Sanaa huitu käytetään murteellisesti vedensekaisesta maidosta tai piimästä, ja huitukka-sanalla tarkoitetaan paikoin ohutta ja laihaa (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1, A-K, 1992). Ehkäpä huithapeli-sanan merkitys liittyy tähän samaan joukkoon.
Alla on joukko romaaneja ja novellikokoelmia, joissa on mielenkiintoista ja hyvää dialoginkäyttöä, ja myös monessa epäsovinnaisesti käytettyä kieltä. Kirjoja ovat vinkanneet useat kirjastolaiset eri puolilta Suomen kirjastoja. Toivottavasti niistä löytyy sinulle sopivia.
- Orvokki Aution Pesärikko-trilogia
- Maria Jotunin useammatkin teokset
- Pasi Lampelan Hellekausi-novellikokoelma
- Ingo Schulzen Adam ja Evelyn
- Hannu Luntialan Hommes-novelleja
- Turkka Hautalan Äijä muuttaa yksin (novelli kokoelmassa Kansalliskirja)
- Henry Miller
- William S. Burrougs
- Rosa Liksom
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteisellä tietopalvelun sähköpostilistalla, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Runo voisi olla aapisesta tai kansakoulun lukukirjasta. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on paljon myös näin vanhoja aapisia ja lukukirjoja. Jos haluat tulla selaamaan kirjoja, löydät tiedon aukioloajoista alta:
Kirjavarastossa avoimet ovet 16.1.-15.5.2013
keskiviikkoisin klo 13-18
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Hiukset kuuluvat sekajätteeseen, sillä niiden kompostoituminen on niin hidasta, että niitä ei voi laittaa biojätteisiin. Sama pätee myös esim. kynnenleikkuusta syntyvään jätteeseen.
Lassila & Tikanojan kierrätysopas: http://www.lassila-tikanoja.fi/fi/kierratysopas/Mokki/lajitteluohjeetmo…
Kyllä laulu on tämänhetkisen tietämyksen mukaan todellakin Modest Tabatšnikovin (1913-1977)käsialaa. Laulun alkuperäinen nimi on sen sijaan hiukan epävarma. Monissa venäjänkielisissä lähteissä nimenä on Ах, Одесса, жемчужина у моря eli Ah, Odessa, žemtšužina u morja (suunnilleen Oi Odessa, meren helmi), mutta myös muotoa ilman tuota Ah-alkua näkee (siis pelkästään Žemtšužina u morja). Ilmeisesti Martti Jäppilän suomenkielinen versio (Dallapén ja A. Aimon levytys vuodelta 1962 lienee varhaisin suomenkielinen tulkinta) näyttäisi olevan melko suora käännös alkukielisistä sanoista. - On toki mahdollista, että Tabatšnikov on laulua tehdessään hyödyntänyt jotain perinteistä melodiaa, mutta siitä ei ole tarkempia tietoja.
Suomessa, kuten varmasti monissa muissakin maissa, on ollut kautta aikain käytössä erilaisia lempi- ja puhuttelunimiä, jotka poikkeavat henkilön virallisesta nimestä. Usein ne ovat erilaisia lyhentymiä tai arkipäiväistettyjä muotoja virallisesta nimestä.
Syitä kutsumanimien käyttöön voi olla monia. Puhuttelunimi voi olla helpompi (esim. kansanomainen muunnos vierasperäisestä nimestä) ja sen käyttö voi viestittää puhujan ja puhuteltavan välistä epämuodollista tai läheistä suhdetta. Nimet voivat olla yksityisiä tai julkisia: niitä voidaan käyttää joko vain perhepiirissä tai myös esim. koulussa tai työelämässä. Oma lukunsa ovat taiteilijanimet, joita vaikkapa kirjailijat tai muusikot käyttävät teostensa julkaisussa.
Monilla nimillä on...
Nähtävästi laulua "Tukkipoika huoleton" ei ole julkaistu nuottina. Laulua ei löydy laajoista tietokannoista, joissa on nuotteja ja äänitteitä (Viola, Fono) eikä maakuntakirjastojen tietokannoista.
ELONET-tietokannassa on seuraavat tiedot, jotka sinulla jo olivatkin: Taikayö (1954)
2. "Tukkipoika huoleton" ("Tukkipoika huoleton, lautan herra ja ylhäisyys on - -")
Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki
Es. "Tukkilaiset", laulu, huilu (playback / -), kahteen kertaan, yht. 2' 39".
Suomalaista elokuvamusiikkia julkaistaan hyvin harvoin nuotteina.
Suomen kanssallisdiskografiasta Violasta ei löydy viitteitä siitä, että etsimäsi Veikko Samulin säveltämä kappale "On lupa toisesta huolta kantaa" olisi julkaistu jossain nuottikokoelmassa tai erillisenä nuottijulkaisuna.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Maurice Druonin Kirotut kuninkaat -sarjasta on suomennettu vain kaksi ensimmäistä osaa, joiden alaotsikot ovat Kuristettu kuningas ja Rautakuningatar. Muiden osien suomennoksista ei löydy minkäänlaisia viitetietoja.
Esimerkiksi laajasta kansainvälisestä kirjastotietokannasta WolrCatista (ks. linkki alla) löytyvät jatko-osien alkukieliset nimet ja ne täsmäävät kertomiesi suomenkielisten nimien kanssa.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://www.worldcat.org/
http://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Rois_maudits
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Accursed_Kings
Kirjassa Helsinki kieliyhteisönä, toimittaneet Kaisu Juusela ja Katariina Nisula ( Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006) käydään läpi Helsinkiä monimurteisena ja monikielisenä kaupunkina. Kirjassa on mm. Leif Höckerstedtin artikkeli Helsingforssvenskan- vem är du?
Heikki Paunonen on kirjoittanut kieleen liittyviä kirjoja esim. Kielellä on merkitystä: näkökulmia kielipolitiikkaan ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010), Stadin mestat, osat 1-3 ( Edico, 2010), Suomen kieli Helsingissä ( Helsingin yliopisto, 1995) ja Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi: helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta ( Helsingin kaupunki, 1993)
Kirjojen saatavuustiedot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target...
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta löytyy kaksi Raahe Oy:n ammattikoulun vuosikertomusta: 1956-1957 ja 1965-1966. Niihin voi tutustua kirjaston opintosalissa tai ne voidaan myös kaukolainata johonkin toiseen kirjastoon.
Kalevassa 2.12.1999 kerrotaan, että Oulun ensimmäinen tavaratalo Tempo avattiin 27.2.1956 osoitteessa Isokatu 28. Sen 300 neliön kauppapaikkaa kuvailtiin ”suurmyymäläksi” ja ”Oulun uudeksi ostoskeskukseksi”. Ennen Oulua Helsingissä ja Tampereella toimineen liikeketjun omisti Ingvar Nylundin perheyhtiö.
Oulun tavarataloa johti vuoteen 1968 Martti Mainio. Henkilökuntaa oli noin 40.
Tempo kaatui vuonna 1970 Nylundin kuolemaan.
Jouluenkeli-nimisiä lauluja on useita. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyvät nämä:
Seija Halosen säveltämä (alkaa sanoin "Sä tiedätkö armas lapseni"), Veikko Laihon ("Mä ajan joulun muistan sen") , Matti Nikusen ("Kulkusten äänet täyttävät kaupungin ruuhka-aikaan"), Anja Riskan, Heimo Saksion ("Taivaan kirkas enkeli"), Virpi Hannun ("Oi, äiti, ruudun takaa näin jouluenkelin), Riitta Korpelan ("Joulun odotus rinnassani minä ullakolle kiipesin") ja sitten vielä se Jukka Kuoppamäen.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Yleisradion Fono-tietokannan kautta löytyy vielä muitakin:
http://www.fono.fi/
