Ikävä kyllä tietoa taiteilijasta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista matrikkeleista, taidehistorioista tai nettilähteistä.
Jokin lisätieto voisi auttaa, esim. tieto siitä, onko (oliko) taiteilija suomalainen?
Keskinäisen testamentin voivat tehdä aviopuolisot, avoliitossa elävät, sisarukset tai ketkä tahansa henkilöt. Keskinäisellä testamentilla sen tekijät voivat määrätä toisilleen omaisuutensa. Lisätietoja on esimerkiksi
Makupalat.fi:n kootut neuvot: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/testamentti%20AND%20asiakirjat
Veronmaksajat, https://www.veronmaksajat.fi/Perinto-ja-lahja/testamentti/
Suurin osa netistäkin löytyvistä testamenttimalleista on maksullisia,
Suomen Lakiopas sisältää joitakin malleja, http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/#testamentti
Yle on jossain yhteydessä koonnut malleja, http://yle.fi/progressive/pdf/olotila/testamenttiesimerkkeja.pdf
Kotilieden artikkelissa on neuvoja, https://kotiliesi.fi/jutut/ihmiset-ilmiot/nain...
Euroopan parlamentissa hyväksyttiin 2015 lakimuutos, jonka tarkoituksena oli vähentää muovipussien käyttöä. Toteutuksessa oli kaksi vaihtoehtoa; joko kieltää pussit kokonaan lyhyemmän ajan sisällä tai vähentää käytettyjen pussien määrää henkilöä kohden pidemmällä aikavälillä. Tämän johdosta ympäristöministeriö solmi vuonna 2016 Kaupan liiton kanssa ns. muovikassisopimuksen, joka on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Sopimuksen vähentämistavoitteen piiriin eivät kuitenkaan kuulu hygieniasyistä käytettävät hedelmäpussit, joten havaitsemasi kauppojen käytäntö ei johtune tästä. Ympäristöministeriö on julkaissut raportin nimeltä Tarkoituksenmukaiset toimet kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi. Siinä todetaan, että...
Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
21.10 alkaa Foxilla Walking Dead season 3 klo 21.55. Fox-kanavan sivuilla http://foxtvfi.ficgohub.com/shows/the-walking-dead/about kerrotaan, että sarjan kolmas 16 jaksoa sisältävä tuotantokausi saa maailmanensi-iltansa lokakuussa 2012.
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Kustantamosta kerrottiin, että Darren Shan kirjasarjan osien 11 ("Lord of the Shadows") ja osan 12 ( "Sons of Destiny" ) suomennosten pitäisi ilmestyä vuoden 2012 aikana.
Kirjojen tarkat ilmestymisajankohdat eivät ole vielä selvillä, mutta "Lord of the Shadows" -kirja julkaistaan todennäköisesti kevään 2012 aikana.
Darren Shan -kirjoja kustantaa Suomessa Tammi. Palautelomake löytyy täältä: http://www.tammi.fi/sivut/3.
Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943.
Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita.
Sen sijaan emme löytäneet...
Torstain vastainen yö tarkoittaa keskiviikon ja torstain välistä yötä; ollaan menossa vasten, kohti, torstaipäivää (vrt. seinää vasten ja torstaita vasten).
Pikkuserkkujen lasten sukulaisuussuhteesta keskenään on Wikipedian mukaan ainakin sukututkimuksessa käytössä kolmannen polven serkku ja siitä eteenpäin neljännen polven, viidennen polven jne. Kansanomaisessa käytössä ovat sanat sokeriserkku, sirpaleserkku ja kääpiöserkku.
Kielikello 2/95 kertoo, että sokeriserkku sanaa käytetään eri puolilla Suomea vähän eri merkityksissä. Jossain se tarkoittaa juuri pikkuserkkujen lapsia ja jossain taas pikkuserkkua kaukaisempia sukulaisia yleensä. Sanaa voidaan käyttää myös avioliiton kautta sukuun tulleista. Artikkeli mainitsee sokeriserkkujen jälkeen vielä harvinaisina termeinä mesi- ja hunajaserkut.
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=…
Tarkkaa aikaa tällaisille kielellisille muutoksille ei voi antaa.Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) osassa 2, J-K (1953) muoto yksikolmatta, kaksikolmatta "21, 22" jne. todetaan "melko harvinaiseksi", joten siitä voi jo päätellä, että jo 50-luvun alkupuolella käyttö ei ollut yleistä.
Perustuslain 55§:n mukaan Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Ja koska vaalit ovat olleet pääsääntöisesti aina tammi-helmikuussa, aloitusajankohdaksi on valikoitunut 1.3. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi KJ Ståhlberg, joka valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä eduskunnan suorittamassa vaalissa.
Sen jälkeen presidentit valittiin valitsijamiesvaalilla aina vuoteen 1988 saakka, sen jälkeen suoralla kansanvaalilla. Poikkeuksena sota-ajan valinnat Risto Ryti ja CGE Mannerheim.
Tästä listasta näkee kaikkien presidenttien virkaanastujaispäivät: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tasavallan_presidentti#...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Poliisin sivuilta ei tosiaan suoraan löydy tietoa, milloin uutta passia voi aikaisintaan hakea. Sehän saattaa riippua siitä, kuinka ahkerasti henkilö matkustaa ja passi täyttyy leimoista. Poliisi.fi:ssä sanotaan näin:
"Kun haet passia verkossa, sinun ei tarvitse käydä poliisiasemalla, jos
-olet käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjälkesi passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten
-nimesi on sama kuin edellisessä passissasi
-lupavirkailija pystyy toteamaan, että uusi passikuvasi esittää samaa henkilöä kuin edelliset passikuvasi
Kaikkien kolmen edellä mainitun ehdon on täytyttävä. Ei siis riitä, että sormenjäljet on joskus otettu, vaan sen on täytynyt tapahtua viimeisten kuuden vuoden aikana...
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:ssä kirjaston...
Joitakin mainintoja Raivolan lastenkodista löytyi kirjoista:
Mervi Kaarnisen kirjassa Punaorvot 1918 kerrotaan lyhyesti Raivolan lastenkodin perustamisesta, sivut 87-88.
Lisäksi mainitaan Panu Pulman ja Oiva Turpeisen kirjassa Suomen lastensuojelun historia, s. 132, että Raivolan lastenkodista tehtiin 1920-luvun lopulla Kannaksen ammattikoulukoti.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy lisäksi Karjala-lehdessä 13.11.1997 ollut artikkeli, jonka on kirjoittanut Sinikka Lehtinen. Artkkelin otsikko on tunteeko kukaan kuvia : Raivolan lastenkoti Uudellakirkolla. Artikkelista voidaan tilata kaukolainaksi kopio Lahden kaupunginkirjastoon.
Kaukolainaus on maksullista.
Yksittäisten henkilöiden nimiä näissä tietolähteissä ei valttämättä mainita....
Jari P. Havian ja Pentti J. Mäntysen Liputusopas : tietoa liputuksesta ja lipuista (Tallinna-kustannus, 1988) opastaa kansainvälisestä liputtamisesta seuraavasti:
"Suomessa noudatetaan periaatteessa kansainvälisiä liputustapoja. Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipullemme. Siksi Suomessa isäntämaan lippu ei ole muita lippuja suurempi. Eri maiden lippujen korkeus- ja pituussuhteet vaihtelevat. Lipun koko määräytyy siten, että lipun salkoreunan korkeus on kaikilla lipuilla sama. Lippusalot ovat rivistössä saman korkuisia. Isäntämaan lippua ei aseteta muita korkeampaan salkoon."
"Yleisessä liputuksessa eri maiden lipuilla...
Taiteilijaa ei löytynyt julkaisusta Kuvataiteilijat (2004). Samassa kirjassa on mm. Hugo Simbergistä ja Magnus Enckellistä niin että siinä on kyllä varhaisemmistakin kuvataiteilijoista. En löytänyt taiteilijaa myöskään internetjulkaisusta Suomen kuvataiteilijat http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Arvion teoksen arvosta voisi saada jostakin taidekaupasta. Asiakaspalautteesta kysymykseen saimme tiedon, että taitelija asui noin v. 1955 Marttilassa ja oli oikealta nimeltään U. Peuralahti, jota signeerausta hän käytti toisissa tauluissaan.
Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa.
Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan.
Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
