Radion ohjelmatiedot tuolta ajalta löytyvät Katso-lehdistä. Tuohon aikaan kuunneltavissa oli kolme Yleisradion kanavaa: Yleisohjelma, Rinnakkaisohjelma ja Ruotsinkielinen ohjelma. Kuunnelmia on esitetty Yleisohjelmassa keskiviikkoiltaisin. Joukossa on myös useita jännityskuunnelmasarjoja. Esimerkiksi vuonna 1975 on esitetty Olavi Linnuksen kirjoittamaa ”Vahtonen maksaa velan” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 26.2.), Orville Leroyn ”Tauti, joka ei tartu” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 23.4.) ja Roderick Wilkinsonin kirjoittamaa ”Tapaus Collinson” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 10.9.). Ohjelmatiedoissa ei mainita mitään kuunnelmien musiikista. Selailemalla Katso-lehtiä ehkä tunnistatte etsimänne kuunnelman nimen.
1970-luvun Katso-lehtiä voi tilata oman...
Skandinavia on käsitteenä hiukan epämääräinen. Maantieteellisesti Skandinavialla tarkoitetaan yleensä Norjan, Ruotsin ja aivan luoteisimman Suomen muodostamaa niemimaata (Skandinavian niemimaa). Laajemmin ajateltuna Skandinaviaan voidaan laskea kuuluvaksi myös Tanska ja kielisukulaisuuden perusteella myös Islanti ja jopa Fär-saaret.
Nykyisessä kielenkäytössä Skandinavialla tarkoitetaan usein Pohjoismaita, joihin kuuluu myös Suomi. Maantieteellisesti Suomesta ja Skandianaviasta käytetään yhteisnimitystä Fenno-Skandia. Tarkempia tietoja saat esimerkiksi kotimaisista tietosanakirjoista, joita löydät ihan lähikirjastostasi.
Deborah Harknessin Lumottu-teoksen kustantajalta kerrottiin, että Shadow of night -teosta ei valitettavasti julkaista suomeksi. Syyksi kerrottiin se, että sarjan ensimmäinen osa ei löytänyt tarpeeksi suomalaisia lukijoita.
Lähde:
WSOY
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa sitä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannusta oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin.
Lähde: Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.
SKS:n juhlakalenterin sivulta löytyvä Ylen video Juhannus x 10, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/247
Heikki Oja, Aikakirja 2013 (http://doi.org/10.31885/9521032219
Lukematta itse jokaista Nummelan ponitalli-kirjaa on vaikea varmuudella sanoa, missä niistä Kikka ja Repe seurustelevat. Hehän seikkailevat jollain tapaa melkein kaikissa kirjoissa. Olen kuitenkin löytänyt joitakin teoksia, joissa heidän seurustelustaan on vähintäänkin jotain mainintaa. Kaikkia kirjoja en saanut käsiini, joten lista ei ole täydellinen:
Yllätysori, Vaarallinen ratsastus, Ponisaaren arvoitus, Punainen hevosenkenkä, Tunturiratsastus, Aavehevonen, Pako ratsukalliolta, Naamiaisratsastus, Haamulinnan kadonnut ori, Ponitalli ja varjojen linna, Vaellusratsastus, Kauhujen yön ritari, Myrsky, Paluu Ponisaarelle, Epäonnen leiri, Ratsukellarin salaisuus, Miljoonaratsu, Keskiyön hevonen, Kultajoen kummitus, Haamujen talo.
Lukemalla...
Maisteri on ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Se on siis oppiarvo eikä arvonimi. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa tutkinnoista ja niiden nimistä, samoin kuin linkki luetteloon, jossa luetellaan tutkintojen nimet:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/opiskelu_ja_tutkinn…
Valtion säädöstietopankki Finlexin kautta löytyy Tasavallan presidentin asetus arvonimistä. Siinä on mm. lueteltu arvonimet ryhmittäin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Kuhmoisten kirjastosta (http://www.kuhmoinen.fi/kirjasto/ ) kerrottiin taiteilijasta seuraavaa:
Niilo Suojoki (1.1.1908-14.11.1969) oli itseoppinut taiteilija, joka edusti realistista tyylisuuntaa ja oli erikoistunut kansatieteellisiin aiheisiin. Hän syntyi Hämeenlinnassa, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingissä, missä toimi huonekaluverhoilijana ja oli myös koristemaalarin opissa. Kuhmoisiin Ja Päijälän kylään hän päätyi Tampereen aikanaan. Ihastui ja rakensi itselleen Leppäkosken rantaan ensin talon, jonka seinät koristeli freskoin.
Toiselle puolen Leppäkosken rantaa hän suunnitteli itselleen erämaa-ateljeen, Riihigallerian. Vaimonsa, poikansa ja paikallisten kirvesmiesten avustamana taiteilija pystytti kuudesta riihestä...
Kysymyksessä on suomalainen kansanruno Piilosilla:
Kitkat, katkat, pitkät matkat!
Sinä ja minä ja Hentun Liisa,
Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,
Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.
Ympäri tuvan minua etsivät.
Eivät minua löytäneet.
Minä vain pankolla makasin.
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta löytyy tietoa sanan käytöstä ja lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat tuuli ja aalto esiintyvät lukuisissa runoissa:
http://...
Tammelta kerrottiin, että Derek Landyn seuraava eli viides Keplo Leutokalmasta kertova kirja on ”Skulduggery Pleasant 5. Mortal coil”, joka ilmestyy suomeksi keväällä 2012. Siihen asti siis pitää vielä odottaa.
Listauksen Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen palautusluukuista saa nykyään Kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi, kohdassa Haku, valitsemalla hakusanoiksi kohtaan Kunta Helsinki ja kohtaan palvelut palautusluukku.
Tällä hetkellä listasta löytyvät
Etelä-Haaga
Herttoniemi
Kalajärvi
Kauniainen
Koivukylä
Länsimäki
Munkkiniemi
Nöykkiö
Puistola
Pukinmäki
Roihuvuori
Sello
Soukka
Tapanila
Viikki
Vuosaari
(Päivitetty 20.8.2019)
Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503, on sukulaissanasto, jossa sukulaissuhdetta ilmaisevat sanat on määritelty seuraavasti: setä on isän veli, eno on äidin veli, täti on äidin tai isän sisar,
serkukset ovat sisarusten lapsia, pikkuserkukset ovat serkkujen lapsia, lanko on puolison veli tai sisaren (tai puolison sisaren) mies, käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen) vaimo, kyty on miehen veli, nato on miehen sisar, vävy on tyttären mies, miniä on pojan vaimo, anoppi on puolison äiti ja appi on puolison isä.
Sanaa ”pienimö” ei löydy suomen kielen sanakirjoista, joten voitaneen olettaa, että kyseessä on Markus Kajon keksimä termi. Sanan ”pienimö” on tarkoitus hauskuuttaa lukijaa, koska sitä käsitellään sanan ”suurimo” yhteydessä.
Laittamasi tekstiviittaus on opinnäytetyöstä, joka käsittelee kieltä Markus Kajon teoksessa Kettusen toinen tuleminen. Kettusen toinen tuleminen on fiktiivinen pakinateos, joka sisältää lyhyitä ja humoristisia kertomuksia. Opinnäytetyön keskeinen teema on normipoikkeamat eli kielenkäytön vakiintuneista säännöistä poikkeaminen. Opinnäytetyössä todetaan, että Kajon tekstissä luodaan komiikkaa merkityksillä leikittelyn avulla. Tämä tieto tukee ajatusta, että ”pienimö” on Kajon luoma kielellinen tyylikeino.
Jos...
Greenwich Meridian 2 0 0'0'' näyttäisi olevan National Maritime Museumin rekisteröity tavaramerkki. Museolla on kauppa ainakin Lontoossa, mutta en onnistunut löytämään valikoimasta viinilaseja. Kaupan sivuille pääset tästä:
http://shop.rmg.co.uk/
Astioita näytetään myyvän myös esim. Huuto.netissä
http://www.huuto.net/kohteet/greenwich-meridian-2000-astiastot/224923021
Ehkä on mahdollista löytää ystävällesi samanlainen lasi rikkoutuneen tilalle, mutta ei se taida ihan helppoa olla. Ehkä Ikeasta tai Anttilasta löytyisi jokin muu mieluinen...
Nykysuomen sanakirja esittää kaikki kolme sanaa lähes toistensa synonyymeinä. Sanojen merkitykset ovat osittain päällekkäiset, ja erot ovat hiuksenhienot. Iva on pilkkaa, johon liittyy ylimielisyys ja halveksunta. Iva voi olla suoraa tai epäsuoraa. Ironia on nimenomaan ivan epäsuora muoto. Nykysuomen sanakirjan mukaan ironialla eli epäsuoralla ivalla ”pyritään paljastamaan vikoja, puutteita ja epäkohtia saattamalla ne naurunalaisiksi siten, että ne esitetään päinvastaisina, muka positiivisina ominaisuuksina”.
Ironialle tyypillistä on, että sanotaan toista mitä tarkoitetaan. Suorassa ivassa taas sanotaan asiat niin kuin tarkoitetaan. Wikipediassa ironia määritellään seuraavasti: ”Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja...
Ikävä kyllä tietoa taiteilijasta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista matrikkeleista, taidehistorioista tai nettilähteistä.
Jokin lisätieto voisi auttaa, esim. tieto siitä, onko (oliko) taiteilija suomalainen?
IKirjastohakemistosta voi hakea kirjakierrätyspisteitä valitsemalla haun oikeasta laidasta kunnan ja palvelun, https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55243 .
Viinimarjojen eli herukoiden kukintoa nimitetään tertuksi. Kukinto on se verson osa johon muodostuu kukkia ja myöhemmin marjoja. Kukinnoille on erilaisia nimityksiä kasvilajista riippuen, esim. norkko tai tähkä, mutta herukoilla marjat kiinnittyvät terttuun
https://fi.wikipedia.org/wiki/Herukat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukinto
Tertun osista tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_(kukinto)
Isä Matteon tutkimusten kausi 11 oli nähtävissä Yle Areenassa 90 päivän ajan syksyllä 2018. Kausi 12 puolestaan oli katsottavissa Yle Areenassa syksyllä 2020. Jos toivot, että kyseiset kaudet laitettaisiin uudestaan Yle Areenaan, kannattaa laittaa asiasta palautetta Ylelle.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/10/isa-matteon-tutkimukset-jatkuv…
https://areena.yle.fi/1-50357594
Näistä asioista kannattaa etsiä tietoa Postin omilta verkkosivuilta, tosin ne ovat varsin sekavat. Keskeisiä asioita on kuitenkin koottu Asiakastuki-osioon https://www.posti.fi/fi/asiakastuki Sieltä löytyvät myös yhteystiedot.
Postilähetysten hinnat ja laskurit löytyvät Postin verkkosivuilta https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/hinnat-ja-laskurit
Postimerkkien tyypeistä on tietoa sivulla https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/postitus-ja-maksutavat….
Ikimerkit ovat aina käyttökelpoisia, kotimaan postin uudemmat ikimerkit tunnistaa Suomen kartan kuvasta, ja ulkomaille menevän postin ikimerkit maapallotunnuksesta. Vanhempiakin postimerkkejä voi käyttää, myös käytöstä poistuneita kakkosluokan merkkejä. Niiden arvo on...
