Ensimmainen suomeksi julkaistu manga albumi oli Keiji Nakasawan pitkan sarjan alku albumi tai -albumit, originaali nimeltää Hadashi no Gen (englanniksi löytyy nimellä Barefoot Gen), suomeksi valittu nimi oli Hiroshiman Poika, Kustannus Oy Jalavalta
minun kappaleeni on ilmeiseti ensimmäistä painosta, (tehtiinkö edes muita painoksia, sitä en tiedä,) vuodelta 1985.
Se oli wikipedian mukaan myös eräistä ensimmäisiä englanniksi julkaistuja mangoja ja perustuu löyhästi Keiji Nakasawan omapelämänkertaan Ore wa Mita (I Saw It), joka kertoo kuinka hän oli itse eräs Hiroshimasta selvinneistä.
Ennen oman Hiroshiman Poika-albumin hankintaa olen lainannut tämän Helsingin Pasilan pääkirjastosta noin vuosina 1993-1995. Sieltä löytyi tuolloin myös originaalikielellä mangaa.
Albumi sisältää voimakkaita kohtauksia ja sen kuuluisi ehdottomasti olla aikuisten aineistoa, jokainen valitkoon itse aikuisen kokemuksiin pohjautuvalla päätäntä kyvyllään haluaako lukea visaalisesti rehellisesti kuvattuja sotakuvauksia vaiko eikö.
Ensimmainen suomeksi julkaistu manga albumi oli Keiji Nakasawan pitkan sarjan alku albumi tai -albumit, originaali nimeltää Hadashi no Gen (englanniksi löytyy nimellä Barefoot Gen), suomeksi valittu nimi oli Hiroshiman Poika, Kustannus Oy Jalavalta
minun kappaleeni on ilmeiseti ensimmäistä painosta, (tehtiinkö edes muita painoksia, sitä en tiedä,) vuodelta 1985.
Se oli wikipedian mukaan myös eräistä ensimmäisiä englanniksi julkaistuja mangoja ja perustuu löyhästi Keiji Nakasawan omapelämänkertaan Ore wa Mita (I Saw It), joka kertoo kuinka hän oli itse eräs Hiroshimasta selvinneistä.
Ennen oman Hiroshiman Poika-albumin hankintaa olen lainannut tämän Helsingin Pasilan pääkirjastosta noin vuosina 1993-1995. Sieltä löytyi tuolloin myös originaalikielellä mangaa.
Albumi sisältää voimakkaita kohtauksia ja sen kuuluisi ehdottomasti olla aikuisten aineistoa, jokainen valitkoon itse aikuisen kokemuksiin pohjautuvalla päätäntä kyvyllään haluaako lukea visaalisesti rehellisesti kuvattuja sotakuvauksia vaiko eikö.