Ranskassa kirkko ja valtio erotettiin toisistaan jo kauan sitten, todettiin tänään Ylen ykkösellä Brysselin koneessa, ja on todettu monesti ennenkin. Miten selitetään, että Pariisin katedraalin tulipalon sytyttyä valtiota johtava tasavallan presidentti riensi paikalle vakuuttamaan, että Notre Dame korjataan ennen olympialaisia?
Svar
Ranskassa kirkollinen rakennuskanta kuuluu suurimmaksi osaksi kunnille. Tämän poikkeuksellisen käytännön takana on sekä Ranskan vallankumouksen yhteydessä tapahtunut papiston omaisuuden kansallistaminen että 9.12.1905 voimaan astunut laki valtion ja kirkon erottamisesta. Kunnat vastaavat rakennusten kunnosta ja korjaamisesta, mutta eivät peri kirkkorakennuksista vuokraa eivätkä voi tehdä yksipuolisia päätöksiä niiden käytöstä.
Historiallisiksi monumenteiksi luetut kirkkorakennukset, kuten 87 katedraalia Pariisin Notre Dame mukaanlukien, ovat puolestaan Ranskan valtion omaisuutta. Niiden suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluu kulttuuriministeriölle. Kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja Ranskan piispakonferenssin (CEF) laatima asiakirja näiden katedraalien käytöstä, hallinnasta, turvallisuudesta ja muutostöistä on luettavissa kulttuuriministeriön sivuilta: https://www.culture.gouv.fr/Thematiques/monuments-sites/monuments-historiques-sites-patrimoniaux/les-monuments-historiques/les-cathedrales.
Lähteet:
Ministère de la Culture: https://www.culture.gouv.fr/Thematiques/monuments-sites
Vie Publique: https://www.vie-publique.fr/questions-reponses/286218-le-patrimoine-rel…
Kommentarer
Ranskan valtion merkitys katedraalikiinteistöjen omistajana näkyy siinäkin, että 7.12.2024 avajaispuheen korjatussa Pariisin Notre Damessa pitää presidentti Macron ja vieraiksi kutsutaan muiden maiden valtionjohdon edustajia.
lacroix.fr
Kommentera svaret