Naapurimme kertoo aloittaneensa koulun 1959 Pakilan kansakoulussa Helsingissä. Koulurakennus oli valmistunut joitakin vuosia aikaisemmin. Rakennuksessa oli vesijohdot ja viemäröinti, mutta naapurimme mukaan oppilaat joutuivat käyttämään piharakennuksessa olevaa ulkovessa. Pitääkö tarina paikkansa?
Svar
Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
Kommentarer
Oma kokemus on 1950-luvulla rakennetusta kolmen luokkahuoneen kyläkoulusta Pohjois-Karjalasta. Siellä oli myös juokseva vesi (ja opettajat ja talonmies jopa asuivat toisesta päästä kaksikerroksisen koulurakennuksen yläkerrassa), mutta oppilaille oli vain ulkokäymälät, kunnes 1980-luvun alussa tehdyssä peruskorjauksessa rakennettiin vesivessat.
Kävin kansakoulua maalaiskylässä ja oppikoulua lähimmässä pikkukaupungissa kerrostaloalueella. Kumpikin koulutalo oli valmistunut 1950-luvun alussa. Molemmissa käynti oppilasvessoihin oli samasta pihasta, jossa odotettiin aamulla kellonsoittoa ja vietettiin välitunnit. Jos sisäänkäynnin sijainti tekee näistä vesivessoista "ulkokäymälöitä", niin nämäkin kuuluivat samaan kategoriaan. Tarkoittikohan kysyjän kuulema tarina kuitenkin niin sanottuja puusee-tyyppisiä vesi- ja viemärijohdottomia käymälöitä, siis erilaista kuin vastaajan kuvaama modernimpi ratkaisu?
Minä olen myös aloittanut kansakoulun käyntini samana vuonna, ja siinä pienessä kolmen luokkahuoneen koulurakennuksessa oli kyllä vesijohto ja viemäröinti, koska muistan hyvin, kuinka jouduimme aina ennen ruokailua pesemään kädet käsienpesualtaassa, samoin koulun eteisessä oli jonkinlaiset pienet pesu- ja juomavesialtaat.
Mutta käymälät oli niitä sen ajan puuhuuseja, ihan erillinen rakennus koulun pihassa ja toinen puoli pojille, toinen tytöille.
Tosin tämä rakennus ei ollut alunperin edes kouluksi rakennettu, vaan siinä oli toiminut joku pienimuotoinen tuotantolaitos.
Sitä samaa (Itä)-Pakilan kansakoulua käyneenä vuosina 1968-> kunnes se paloi, voin vahvistaa että käymälät oli ulkona olevia puucee tyyppisiä. Koulun kivijalassa oli koulukeittiö ja lämmitys. Ensimmäisessä kerroksessa oli 4 luokkahuonetta ja ylimmässä muistaakseni kaksi. Ekaluokkalaiset olivat ylimmässä kerroksessa rva Brunin hoivissa ja 2-4 luokkalaiset ensimmäisessä kerroksessa rva Laukkasen ja rehtorin sekä kahden muun opettajan luokissa. Koulu paloi talvella -72 muistaakseni, koululaiset saivat päivän vapaata ja joutuivat sitten iltavuoroon Oulunkylän kouluun, paljon uudempaan taloon, jossa oli sisävessat.
Kommentera svaret