Mistä tulee saksalaisten kutsumanimi "niksmanni" ? Varsinkin sota-aikana oli paljon käytössä.
Svar
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.
Lähde
Simo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=…
Kommentarer
Voihan tuo olla.
..mietin, mitä tässä yhteydessä on merkitystä sanalla "niksi".. siis mihin asiaan / ilmiöön / tapahtumaan tuolla viitataan..?
Luultavammin kummiskin tuo sana tulee saksankielisestä sanasta "nicht", siis "ei".
Nimitys tulee nicht -sanan johdannaisesta nichts 'ei mitään', 'ei mikään', joka epämuodollisessa puhekielessä voidaan sekä kirjoittaa muotoon nix että ääntää sen mukaisesti suunnilleen "niks". Kuten on kuultavissa esim. tästä 60-luvun iskelmästä: https://www.youtube.com/watch?v=i3TJ49MT0tY
Eli nimitys onkin henkilöä vähättelevä?
Niksi sopisi kyllä paremmin, sillä viittaisi saksalaisten kekseliäisyyteen sota-aikana. Eräs veteraani aikoinaan kertoi saksalaisen moottoripyörälähetin pyörästä loppuneen polttoaine heidän leiripaikkansa lähellä. Suomalaiset tarjosivat polttoainetta, mutta niksmanni kieltäytyi, haki pakilla vettä viereisestä järvestä, kaatoi tankkiin ja lisäsi muutaman tabletin sekaan ja lähti ajamaan. Suomalaiset olivat hämmästyneitä, että mitä ihmeen polttoainetta niksmanni käytti.
Itse olen tulkinnut päinvastoin, että sanan käyttöön ottaneet suomalaiset eivät kielitaidottomina ole edes tienneet, mitä se tarkoittaa; erikoiselta kuulostava sana on vain jäänyt heille mieleen saksankielisestä puheesta, jonka varsinainen asiasisältö on mennyt ohi.
Kun keskustelu näköjään jatkuu, niin tutkinpa tätä kysymystä Kansalliskirjaston digitaalisista lehdistä. Ja kyllä ne nix-teoriaa vaikuttaisivat vahvistavan:
"Saksalaisten pioneerien mielestä olisi ollut asiallista etsiä lisää sorsia ja he viittailivat kiivaasti järvelle. Silloin sanoi K. painokkaasti: niks! Enempää hän ei osannut saksaa."
(pakina, Metsästys ja Kalastus 9/1941)
"Pian oppivat meikäläiset postinvaihtajat kaksi hyvin tärkeää saksankielen sanaa: 'niks' ja 'kuut'. Näillä sanoilla he sitten suoriutuivat kiperimmistäkin tilanteista."
(artikkeli Saksan armeijan kenttäpostin tulosta Suomeen, Postitorvi 10–12/1942)
"– – eräät ovat kuulleet hänen hokevan: 'Niks, niks.' Kemin naisihmiset, joita on auttanut heidän sota-aikana kukoistukseen herännyt kielitaitonsa, ovat saattaneet häpeään Scotland Yardin salapoliisit ja ovelasti päätelleet, että mies on mielenhäiriöön joutunut saksalainen sotilas. Hämmästyttävän nerokkaasti johdettu. Sanasta 'niks' he päättelevät, että mies on saksalainen, koska saksankielessä on sana, jonka saksalaiset lausuvat noin."
(pakina, Savon Sanomat 13.8.1944)
"Niks siviilimateriaalia. Niks gut, niks weg, toimitin muutamallekin hanskille, joka roikotti mukanaan pukupussia eräästä talosta."
(kuvaus saksalaisten vetäytymisestä Lapin sodassa, Pohjolan Sanomat 21.10.1944)
"Heti nähtyämme ensimmäisen saksalaisen sanomme: 'Niks akvavitii, niks konjakii?' ja riisumme huopatöppösemme, turkkiimme ja konepistoolimme maksuksi luvaten hankkia itsellemme venäläisiltä uudet sijaan."
(kuvaus Suomi-kuvasta eräässä saksalaisessa sotaromaanissa, Helsingin Sanomat 14.5.1957)
"– Niks pum, pum ... niks gut.
– Niks kut, niks kut, Urkkikin myönteli onnellisena, hänhän oli ainoa joukosta, jonka oli onnistunut päästä ymmärrettävään keskusteluun vartijan kanssa.
– Jaa, jaa... niks gut, javohl, vartijakin näytti tyytyväiseltä.
– Niks kut, alles vek, niks kut jänkäheinä, Urkki huusi jälleen innostuneesti. Totisesti, hän huomasi osaavansa saksaa."
(Paavo Rintalan novelli, Suomen Kuvalehti 51–52/1957)
Yksinkertaisin selitys on se todennäköisimmin oikea.
Eli "nicht"-sanasta lähtevä.
Niksmannista en ollut kuullut ennen tätä, mutta "nix" sanoi jo Aku Ankkakin Roopelle.
Kommentera svaret