Asun aivan Nummelan harjun (Salpausselän jatke Hankoon päin) koillispuolella ja kerran kävellessäni pienellä lenkillä näin mielestäni erikoisen kiven. Olen aina odottanut löytäväni harjulta meteorin ja nyt luulin osuneeni! Kivi oli rakennustyömaan kaivumaiden kasasta vierätänyt ja mullassa ja hiekassa. Otin sen käteeni ja huomasin sen olevan erittäin painava (Lisää intoa meteoriin). Vein sen kotiini ja pesin juuresharjalla. Luulin näkeväni kivessä saniaisen lehden kuvion, mutta lähempitarkastelu osoitti, että se ei ollut ainoa: Kivessä näkyi toinenkin! lopulta kastelin kiven ja painelin sen pintaan tulostuspaperin nahdäkseni, voiko näin saada esiin lisää.yksityiskohtia. Lopulta kastelin uuden paperin kunnolla ja jätin kiven papereineen kuivumaan tiskialtaaseen. Paperin kuivuttua tarkastelin sitä ja olin näkevinäi siinä ison linnunpään ja siivet levällään. Olenko tullut huijatuksi,vai mistä on kyse? Mitä ainetta kivi voi olla, koska se on niin painava?
Svar
Kiveä näkemättä ja kokeilematta on mahdotonta esittää edes arvausta siitä, mistä voisi olla kysymys. Kiven löytöpaikka - rakennustyömaan kaivuukasa - lisää mahdollisuuksia huomattavasti verrattuna siihen, jos tällainen kivi olisi löytynyt harjun päältä. Kysyjä ei myöskään mainitse mitään siitä, onko kivi hioutunut, kuten harjuissa olevat kivet järjestään ovat, vai onko siinä teräviä särmiä.
Kivessä näkyvät saniaismaisen lehden muodot saattavat olla dendriittejä, joita syntyy rauta- ja mangaanipitoisen veden tunkeuduttua kiven kapeisiin rakoihin. Veden haihtuessa siihen liuenneet ainekset voivat joskus kiteytyä rakoon kasvimaisiksi kuvioiksi. Linnunpää veisi kiven jo arkeologian puolelle ja olisi varsin sensaatiomainen löytö. Kalliomaalauksia - tai kaiverruksia ei ainakaan Suomesta ole irtokivistä löytynyt. Ajatus, että esivanhempamme olisivat käyttäneet meteoriittia kaiverrusalustana on jo äärimmäisen epätodennäköinen, vaikka tietysti periaatteessa mahdollinen asia.
Kivien epätavanomainen paino viittaa siihen, että se sisältää tavanomaisten kivilajien lisäksi tai sijasta jotain malmimineraalia. Vain osa malmimineraaleista on näyttäviä ja helposti tunnistettavia. Toisaalta kiven ominaispainon arviointi käsivaraisesti on vaikeaa, ellei ole täsmälleen samankokoista normaalikiveä rinnalla.
Niin tai näin, tämä kannattaisi ehdottomasti tutkituttaa ensin geologin tai mineralogin asiantuntemuksella ja sellaisen arvion pohjalta sitten ehkä muillakin asiantuntijoilla. Meteoriittiteoria on toki aina mahdollinen, mutta niiden tunnistaminen on asiantuntijillekin usein visainen homma, jos kivi on lohjennut isommasta kappaleesta tai jauhautunut harjun muiden kivien joukossa. Pelkkä paino ei asiaa ratkaise, vain metallipitoiset meteoriitit ovat selvästi keskimääräistä painavampia.
Geologinen tutkimuskeskus (GTK) on tässä asiassa varmaan järkevin paikka aloittaa, jos ei tuttavapiirissä ole maaperägeologia. GTK:lla on erityinen kansannäyteorganisaatio, jonka puoleen voi tällaisissa tapauksissa aina kääntyä. Sen pääpaikka sijaitsee Kuopiossa ja tässä ovat sen yhteystiedot: Geologian tutkimuskeskus, Neulaniementie 5, 70211 Kuopio, Puhelinvaihde: 029 503 0000, sähköposti: kansannaytetoimisto@gtk.fi
Heikki Poroila
Kommentera svaret