Hei! Olen pohdiskellut sellaista asiaa, että tarvitseeko luonnon kiertokulku ihmistä. Kaikki kasvit ja eläimet ovat tärkeitä , että maapallolla säilyy elämää, mutta mihin maapallo tarvitsee ihmistä. Minun johtopäätelmä on , että ei mihinkään.. Siis mitä mieltä olette onko ihminen tarpeeton. Tarkemmin sanottuna luonto, maapallo ei tarvitse ihmistä. Ihminen osaa vain tuhota maapallon. Näinkö?
Svar
Yksimielistä vastausta tuskin löytyy, jos asiaa ryhdytään ratkomaan ideologioiden tai uskontojen näkökulmasta. Puhtaasti biologian ja evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen eliölaji ei ole sinänsä sen tarpeellisempi kuin mikään toinenkaan. Evoluutiolla ei ole tavoitteita tai päämääriä, se on vain nimitys järjestelmälle, joka näyttää ratkaisevan eliölajien menestymisen. Maapallo eli miljardeja vuosia siten, että ainoa elämä oli yksinkertaisten bakteerien ja muiden pieneliöiden elämää.
Voidaan siis turvallisesti sanoa, että Maapallo ei mitenkään tarvitse ihmistä biologisena lajina, kuten se ei tarvitse kimalaisia tai kaskelottajakaan. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, ettei ihmisellä ja monilla eliöillä olisi kehittynyt suhdetta, jossa ne tarvitsevat toisiaan pärjätäkseen. Lukemattomat bakteerit ja muut pieneliöt ovat sopeutuneet juuri ihmiseen ja jos kuolemme sukupuuttoon, monet niistäkin kokevat saman kohtalon. Toisaalta me olemme vastaavasti riippuvaisia monista pieneliöstä, jotka tarvitsevat elävää, tervettä ruumistamme, eivät helposti kuolevaa.
Kun ihminen on myös domestikoinut eli kesyttänyt monia eläinlajeja, voidaan yleistäen sanoa, että kesyt kotieläimet tarvitsevat ihmistä. Tiedetään kuitenkin, että vaikka monet kotieläimet Suomen ilmastossa kuolisivat talvella ilman ihmisen tarjoamaan lämpöä ja ruokaa, kaikkia kotieläimiä tämä ei koske. Monet koirat pärjäisivät ihmisestä riippumatta kuten susikin.
Tällä hetkellä ihminen on eliölaji, jolla on kyky tuhota ainakin merkittävä osa muusta eliökunnasta, vaikka ei ehkä elämää kaikkialla. Se on kuitenkin kokonaan ihmisaivojen ongelma. Jos suurin osa eliökunnasta tuhoutuisi - kuten on tuhoutunut Maapallon historian aikana ilmeisesti useammankin kerran -, vähäinenkin elämän jäljelle jäänyt osa käynnistäisi uuden yrityksen. Täydellisen elämän tuhon voisi todennäköisesti aiheuttaa vain vähintään Kuun kokoisen taivaankappaleen törmäys tai suhteellisen lähellä olevan auringon räjähtäminen ns. supernovana. Tällainen räjähdys voisi tutkijioitten arveluiden mukaan tuhota kaiken elämän, myös merten ja kallioitten syvyyksissä.
Heikki Poroila
Kommentera svaret