Milloin Suomen kansalliskirjallisuus: IV (1930) sisältyvä Agricolan Uuden testamentin esipuhe (s. 85-91) on vapaa tekijänoikeuksista? Helposti huomaa, että sen "kirjoittamisessa" on käytetty hyväksi ainakin jo Jaakko Gummeruksen Agricola -elämäkertaan (1908) sisältyvää Agricolan kirjoitusten valikoimaa. Monet alaviitteet näet vastaavat sanatarkasti toisiaan. Kysymyksessä on siis tilanne, jossa alunperin fraktuura-teksti on "selvennetty" nykyaakkosille ja muutenkin uudempaan kirjoitusasuun.
Svar
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko Gummerus on nykyään tekijänoikeudellisesti vapaa kirjoittaja. Jos esipuheen kirjoittajaa tai kirjoittajia ei julkaisussa ole eritelty, on järkevää tulkita se toimittajien kirjoittamaksi.
Fraktuuran vaihtaminen moderniin fonttiin ja suomen kielen modernisointi ei tuota erillistä itsenäistä tekijänoikeutta.
Heikki Poroila
Kommentera svaret