Mistä tulee suomenkielen sana aurinko? Joko joku on löytänyt asiaan selvyyttä,kun aiemmin tietoa ei ole ollut,vaikka sana on ollut käytössä jo 1500-luvulta lähtien..
Svar
Sanan "aurinko" etymologia on edelleen selvittämättä. Vuonna 2010 Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoi sanan alkuperästä näin: "Aurinko-sanan ikä ja alkuperä ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lähisukukielistä ei ole voitu osoittaa etymologisia vastineita lainkaan. Toisaalta on voitu osoittaa, että auringolla on suomensukuisissa kielissä ollut muita vanhoja nimityksiä, esim. päivä ja kåjå, jonka johdoksiksi on selitetty suomen kajastaa ja kajo. Tältä kannalta arvioiden aurinko voisi olla nuori, mahdollisesti lainaperäinen sana. Kaikin puolin uskottavaa ja moitteetonta lainaetymologiaa ei kuitenkaan ole esitetty, vaikka sanaa joskus onkin arveltu balttilaisperäiseksi. Vertailukohdaksi on mainittu liettuan ausra 'aamurusko', josta kuitenkin puuttuu aurinko-sanassa näkyvä, johtimeksi tulkittava loppuosa. Suomen vanhassa kirjakielessä aurinko on esiintynyt 1500-luvulta alkaen sekä taivaankappaleen nimenä että merkityksessä 'auringonpaiste'. Vanhoja esimerkkejä on myös vertauskuvallisesta käytöstä jo Agricolan kielessä."
Kun sana ilmestyy dokumentteihin Agricolan aikoihin, voihan olla, että sana on hänen keksimänsä uudismuodoste. Ehkä Agricola on ajatellut latinan kielen sanaa aurum (kulta) ja rakentanut siitä uuden sanan. Valitettavasti kaikki tämä on edelleen arvailua ja spekulointia.
Heikki Poroila
Kommentarer
Agricola on johtanut sanan aurinko hyvin todennäköisesti heprean sanasta aur, joka merkitse 'valo' ja ruotsin sanasta ring joka on rengas, rinki, aur rinko on siis yksinkertaisesti valorinki, valorengas.
aureate (adj.)
early 15c., "resembling gold, gold-colored," also figuratively, "splendid, brilliant," from Latin aureatus "decorated with gold," from aureus "golden," from aurum "gold," from PIE root *aus- (2) "gold" (source also of Sanskrit ayah "metal," Avestan ayo, Latin aes "brass," Old English ar "brass, copper, bronze," Gothic aiz "bronze," Old Lithuanian ausas "gold"), which is probably related to root *aus- (1) "to shine."
Kyseessä siis proto-indoeurooppalainen "laina".
Sanan alkuperästä ei ole mitään selkeitä viitteitä, eivätkä arvauksenomaiset heitot palvele juuri ketään.
https://kielioblog.wordpress.com/2018/08/18/auringon-alkupera-ja-selity…
Tässä blogissa selitetään aika hyvin miksi "en tiedä" on joskus parempi kuin väkisin keksityt selitykset.
Täytyy kyllä olla melko sokea (tai sitten patologisesti fennomaaninen) ettei voi hyväksyä Aurinkoa indoeurooppalaiseksi lainaksi. Aur- alku on lukuisissa indoeurooppalaisissa kielissä yhdistetty joko kultaan tai aamunkoittoon. Ring pääte taas ympyrään. Sanalle "aurinko" ei taas ole mitään vastineita muissa uralilaisissa kielissä. "Päivä" on alkuperäinen nimityksemme auringolle. Kuten "taivas" (deiwos) aurinko on siis mitä luultavimmin lainattu balttilaisilta tai muinaisgermaaneilta rautkakauden tienoilla. Valitettavasti joidenkin suomalaisten alemmuudentunto estää hyväksymästä mitään lainoja ympäröivistä kielistä omaan rakkaaseen kieleemme edes teoreettisella tasolla.
Aurinko = Kultarengas
Aurum - Ring - Gold.
Sekasana latinasta ja Ruotsista.
Roomalaiset siis kertoivat suomalaisille, mikä tuo kirkas lamppu taivaalla on.
Kommentera svaret